Kuulumisia

 

27.6. Kesän alku on mennyt taas vauhdilla. Koirien kanssa on treenailtu jonkin verran tokoa ja käyty uimareissuilla ahkerasti. Jätkän kanssa on aloitettu nyt harjoittelemaan tokon avoimen luokan liikkeitä, lähinnä luoksetulon pysäytystä, kaukokäskyjä, estehyppyä ja paikalla makuuta. Noudon kanssa harjoitellaan lähinnä malttia, ettei sinne kapulan perään sännätä ennen käskyä. Tätä on opeteltu jo daminkin kanssa aiemmissa noutoharjoituksissa. Kaukokäskyjä ja paikalla makuuta on harjoiteltu aiemminkin, mutta luoksetulon pysäytys ja hyppy ovat nyt ihan uusia juttuja. Tällä hetkellä hypyssä on eniten harjoiteltavaa ja sitä tehdäänkin nyt pienemmissä osissa. Jätkän kanssa on kyllä mukava treenata näitä uusia juttuja ja mielellään se on liikkeitä tehnyt. Nyt kun ei ilmatkaan ole vielä olleet kovin helteisiä.

Eilen käytiin metsälenkillä ja rannalla Nitan (H. Akasha) kanssa. Vauhtia riitti metsässä ja nenä kävi pikkuneidillä ahkeraan. Vedettiin Nitalle linnun laahausjälkeä ja suoraviivaisesti Nita jäljesti kaadolle. Nenänkäyttö on selvästi mieluisaa puuhaa :) 

 

15.6. Takana on mukava viikonloppu, joka vietettiin fieldien kesäpäivillä Ruovedellä. Lauantaiaamuna ajeltiin Jätkän ja Taran kanssa Suolahdelle, josta jatkettiin matkaa Jennin, Mikon ja Vitan kanssa Ruovedelle. Lauantaina ohjelmassa oli jälkien tekoa, uimista ja damien noutoa. Illalla koirille järjestettiin syömiskilpailu, lautasella oli erilaisia "herkkuja", mm. tilliä ja salaattia :) Taralle ja Vitalle maistuivat vain osa herkuista, Jätkä sen sijaan söi lähes kaiken lukuunottamatta vihanneksia :p 

Sunnuntaina ajettiin sitten jälkiä muutamalla koiralla. Jätkä pääsi jäljestämään ensimmäiselle jäljelle, näyttämään vähän mallia jäljestyksen kulusta. Jätkää sai jarruttaa taas ihan kunnolla, mutta kyllähän nuo ihmiset perässä kestivät. Tara protestoi kovaan ääneen kun joutui tyytymään vain katselemaan muiden suorituksia :) Vita sai puolestaan mennä linnun laahausjäljen ja kivasti meni, lintu löytyi ja oli Vitasta oikein ihana, linnusta tippunut veri tuntui tyttöä myös kiinnostavan :) 

Koirilla tuntui olevan tosi hauskaa, Jätkällä riitti puhtia vielä kun muut jo väsähtivät, eihän sitä nyt voi nukkumaan ruveta kun on niin paljon ihmisiä, koiria ja puuhaa ympärillä :) Vita oli tosi sosiaalinen tyttö, alusta alkaen suhtautui reippaasti vieraisiin koiriin sekä ihmisiin ja touhusi mukana siinä missä isommatkin koirat. Tara huolehti selvästi pennustaan, aina jos Vitan ja toisen koiran leikki näytti menevän liian rajuksi, Tara oli välissä tilannetta rauhoittelemassa ja muutenkin seuraili Vitan touhuja.  

Kiitokset matkaseurasta Jennille, Mikolle ja Vitalle :)!

 

fieldipivt.jpg  fieldipivt_2.jpg

 fieldipivt_3.jpg
  fieldipivt_4.jpg

 

1.6. Eilen saimme mieluisan vieraan, kun Vantaalla asuva Elmo (H. Amandil) tuli meille hoitoon muutamaksi tunniksi. Kovasti on poika kasvanut sitten viime näkemän. Taran kanssa leikkivät ulkona pitkään ja välillä Elmo kävi Jätkääkin vetäisemässä korvasta ja houkuttelemassa leikkimään :) Valloittava pikkukaveri :) Oli tosi mukavaa nähdä!

 tara_ja_elmo_leikkii.jpg
  elmo_1.jpg

 

25.5. Viikonlopun ohjelmaan kuuluivat taas, yllätys yllätys, mejäkokeet Taran kanssa. Toukokuun lähes jokainen viikonloppu onkin mennyt metsäpainotteisesti. Turhaan ei vietetty viikonloppua Pieksämäellä, Tara sai toisen VOI1-tuloksensa, 45 pisteellä. Koe oli lähes samanlainen suoritus kuin viimekin viikonloppuna, vauhtia vaan oli vähempi, mikä oli ihan hyvä juttu lämpimässä kelissä. Makauksista saisi olla kiinnostuneempi, muuten työskentely hyvin jälkitarkkaa. Nyt katsellaan ja odotellaan mihin kokeisiin mahdutaan seuraavaksi ja päästäisiin yrittämään sitä kolmatta, jälkivalion arvoon vaadittavaa ykköstulosta. Lähellä se nyt on, mutta vielä niin kaukana ;) 

Viikonloppuna meillä oli matka- ja koeseurana Hannele ja Puntti-tolleri. Onnea vielä Hannele ja Puntti hienosta mejäuran avauksesta ja kiitos seurasta! 

 

19.5. Loppuviikko meni koepainotteisesti myös, tällä kertaa Taran kanssa. Lauantaina käytiin kokeilemassa tokoa Pieksämäellä, mutta se ei kyllä neitosta kinnostanut pätkääkään. Koe meni ihan vaan maan haisteluksi ja ihmettelyksi, ei mitään mielenkiintoa ollut suorittaa liikkeitä, joten keskeytettiin koe. Sirpa ja Demi matkasivat menomatkan kyydissämme, kiitos seurasta!

Tokosta sitten ajeltiin jälkien tekoon ja sunnuntaina meillä oli mejäkoe Vehmersalmella. Taran nenänkäytössä ei moitteita ollut, tuloksena VOI1 45 pistettä! Tara jäljesti hyvin määrätietoisesti ja vauhdilla, hienosti meni. Jos viime kokeessa oli helteinen sää, niin nyt oli melko päinvastaista, lunta ja räntää satoi koeaamuna monta tuntia ja ilma oli todella kylmä. Vaatteet kastuivat metsässä todella tehokkaasti :) Mutta mukavaa oli säästä huolimatta niin koiralla kuin ohjaajallakin :)  

 

16.5. Meidän alkuviikko oli hyvin tokopainotteinen. Tiistaina kävimme Pohjois-Karjalan noutajakoirayhdistyksen järjestämässä möllitokossa molempien koirien kanssa. Jätkälle möllistä ALO1 189 pistettä ja luokkavoitto, Taralle ALO2 154 pistettä ja alokasluokan kuudes. 

Eilen oli sitten vuorossa virallinen koe Jätkän kanssa täällä Joensuussa. Viimeaikainen kakkostulosten putki sai lopun. Tulihan sieltä se toivottu tulos, Jätkälle ALO1 161 pistettä ja TK1-koulutustunnus! Jätkä sijoittui myös luokkansa kolmanneksi. Häiriötä oli kokeessa ihan kivasti. Paikalla olossa Jätkän molemmilta puolilta lähtivät koirat kesken suorituksen, mutta onneksi Jätkä pysyi hyvin paikallaan. Kentän laidalla oli myös pallonpelaajia ja variksia lenteli.

Mieli on kyllä hyvin iloinen ja helpottunut, eihän Jätkä ole tokokoirana siitä helpoimmasta päästä :) Nyt on yksi etappi Jätkän tokouralla saavutettu, seuraavaksi katsellaan kohti avointa luokkaa. Tämän vuoden loppupuolella olisi suunnitelmissa startata siellä. Harjoituksiin tulee taas uutta mielenkiintoa ja haasteita. 

 Kuvat Kirsi Kirjavainenjtk_hyppy.jpg
jtk_ja_tokopokaali.jpg

 

5.5. Olimme eilen Taran kanssa Rautalammilla kesän ensimmäisissä mejäkokeissa. Koe meni ihan mukavasti, tuloksena VOI2 39 pisteellä. Hukka tuli ensimmäisellä osuudella, muut osuudet menivätkin sitten jälkitarkasti. Katkokulma oli vanhan ampumaradan vieressä, maa täynnä hylsyjä, joten se oli aika haastava paikka. Hyvin Tara sen kuitenkin selvitti. Ilma oli todella hiostava, eipä olisi uskonut että on vasta toukokuun alku menossa. Koepaikalla oli hyvät uintimahdollisuudet koirille, joten veteen pääsi viilentymään ennen ja jälkeen koesuorituksen. Kokeessa oli suuri fieldiosanotto, peräti neljä samanrotuista. Aika menikin mukavasti kuulumisia vaihdellessa.

Sijoitusnarttumme Vita tuli kyytiin Rautalammin koepaikalta. Vita on meillä nyt hoidossa  loppuviikkoon asti. Automatka sujui hyvin eikä Vita ihmetellyt yhtään tänne tullessaan. Paikka oli varmasti vielä tuoreessa muistissa. Tara ja Vita ovat leikkineet kovasti sisällä ja ulkona. Touhukas tyttö :)

      

28.4. Pentuset ovat lähteneet uusiin koteihinsa. Meillä ruvetaan palailemaan normaaliin rytmiin ja hiljaiselta on tuntunut, kun kerkesi tottumaan pentujen ääniin ja touhuiluun. Tara on suhtautunut pentujen lähtöön ihan hyvin, viimeisen pennun lähdön jälkeen oli hieman levoton vähän aikaa. Eilen meillä kävi kylässä Taran Nita-tytär. Tara oli aivan innoissaan kun näki pennun ja kovasti leikkivät keskenään. 

Viikonloppuna tuli aloitettua mejäkausi, tosin ilman koiraa. Kävin Pohjois-Karjalan noutajakoirayhdistyksen järjestämän mejän koetoimitsijakurssin. Lauantaina oltiin opiskelemassa teoriaa ja sunnuntai meni maastossa. Vaikka laji on jo melkoisen tutuksi tullut, niin taas oppi uusia, hyödyllisiä asioita viikonlopun aikana. 

 

tara_ja_nita.jpg    nita_syliss.jpg

 

17.4. Niin se aika meni äkkiä ja pennut täyttivät eilen 7 viikkoa. Vastahan Tara astutettiin ja nyt ollaan jo tässä vaiheessa, että pennut lähtevät pian uusiin koteihinsa. Kovin on haikea mieli luopua pennuista, niin paljon niihin on jo kerennyt kiintymään. Ensimmäiset pennut lähtevät tämän viikon lopussa ja seuraavat sitten ensi viikon aikana. 

Viime viikkojen ohjelmaan on kuulunut mm. ulkoilua ja teeren siipiin tutustumista. Kovasti riistasiipi kiinnosti kaikkia pentuja, pikku metsästyskoiran alkuja :) Viime viikonloppuna pennut saivat kolmannen matolääkkeensä. Eilen eläinlääkäri kävi siruttamassa ja tarkastamassa pennut. Pennut mennä painelevat jo hurjaa vauhtia ja leikkivät kovasti sekä ihmisten että sisarusten kanssa. 

Tämä on ollut todella hienoa ja ikimuistoista aikaa. Tara on ollut ihana äiti pennuilleen ja pentujen kehitystä ja touhuamista on ollut mukavaa seurata. Paljon on tullut uusia kokemuksia ja hirveästi iloa nämä pienet luppakorvat ovat tuoneet. Kiitokset kaikille, jotka olette meitä onnitelleet ja eläneet mukana tässä pentuprojektissa!

Kun pennut lähtevät omien ihmistensä luo, meillä alkaa paluu arkeen. Touhua ja ohjelmaa varmasti riittää taas kun kesää kohti mennään, treenejä ja kokeita on molemmille koirille suunnitelmissa. Tarankin kanssa on käyty jo jonkin aikaa pitkillä metsälenkeillä, joten mamman kunto alkaa olla jo aika hyvällä mallilla. Ja jäähän meille sitten pikkuinen tyttönen sijoituskotiin kasvamaan :)  

   

31.3. Kohta on viisi viikkoa tullut täyteen pentujen syntymästä. Huimaa vauhtia pennut kasvavat ja kehittyvät. Pennut liikkuvat ja touhuavat jo ympäri kotiamme ja vauhti on melkoista. Kovasti leikitään ja tutustutaan leluihin. Naskalihampaat ovat puhjenneet ja paljon jo kaikkea pureskellaan. Viikonloppuna pennut saivat toisen matokuurinsa. Kiinteää ruokaa syödään nyt neljästi päivässä ja hyvin tuntuu maistuvan. Taran imetyskerrat ovat vähentyneet muutamaan kertaan päivässä. Yllättävän nopeasti pennut jo painelevat emänsä perässä. Pennut ovat käyneet muutamaan otteeseen myös tarkastamassa Jätkän nisätilanteen, laihoin tuloksin :) 

 

Jätkän kanssa käytiin eilen tokoilemassa Lapinlahdella, matkaseurana tuttuun tapaan Sirpa ja Demi. Tuloksena jälleen kerran ALO2, pisteitä kertyi 157. Ykkönen oli niin lähellä, mutta niin kaukana... Hyppy koitui jälleen ongelmaksi. Jätkä oli jo menossa täyttä vauhtia kohti estettä, mutta päätti viime hetkellä tehdä u-käännöksen kehän laidalla olevalle noutokapulalaatikolle. Sellainen tempaus tällä kertaa herralta, yleisöllä oli varmasti hauskaa :p Nyt junnataan kyllä tokossa ihan paikallaan, jotain uutta täytyy keksiä kevään aikana treeneihin, että saa suoritusvarmuutta ja keskittymiskykyä noihin liikkeisiin.

 

th_johanna_jatka.jpg   th_jatka_hyppaa.jpg    th_jatka7.jpg    

                                                                            Kuvat Sirpa Surakka

 

16.3. Pennut ovat nyt 2,5-viikkoisia. Alkuviikosta aukesivat kaikilta silmät ja sitä myötä vauhtikin on lisääntynyt pentulaatikossa. Kävelyä harjoitellaan jo kovasti ja pientä painia ja leikkiä on jo pennuilla ollut keskenään. Pentulaatikko alkaa käydä pieneksi, kovasti sieltä oltaisiin pois tulossa ja kurkistellaan laatikon laidalta muuta maailmaa. Tänä viikonloppuna pennut saivat ensimmäisen matokuurinsa ja ensi viikolla ruvetaan aloittelemaan kiinteän ruuan syömistä.

Tara malttaa jo viettää aikaansa välillä muuallakin kuin pentulaatikon äärellä ja lenkkejäkin ollaan pikku hiljaa pidennetty. Jätkä on päässyt nuuhkaisemaan ja katsomaan lähempää muutamaa pentua, hyvin varovaisesti se on niihin suhtautunut. Tara sallii jo paljon paremmin Jätkän tutustumisyritykset pentuihin, aiemmin ei ollut mitään asiaa tulla pentujen lähelle. 

 

5.3. Pentuset ovat ehtineet jo viikon ikään. Aika on mennyt todella äkkiä. On ollut ihanaa seurata pentujen touhuja ja Taraa hoivaamassa jälkikasvuaan. Hyvin on Tara pitänyt pennuista huolta eikä malta käydä kuin pikaisesti ulkona. Nisillä käydään välillä kovaakin taistelua ja täytyy vähän katsoa, etteivät isoimmat pennut ihan jyrää pienempiään vaan että maitoa riittäisi tasaisesti. Pennut ovat virkeitä ja kummasti jo mennä mönkivät vauhdilla eteenpäin. Voi vaan kuvitella mikä tohina käy kun silmät avautuvat ja lauma saa jalat alleen :) 

Jätkä pääsee katsomaan pentuja lähempää sitten kun ne ovat vähän vanhempia. Joitakin kertoja se on käynyt ovella kurkkaamassa pentuja ja ihmetellyt niiden ääniä, mutta kiltisti pysynyt kuitenkin eri huoneessa.  

 

28.2 Kauaa ei tarvinnut jännittää pentujen syntymää tällä viikolla, kun Taran ja Lennin pienokaiset päättivät putkahtaa maailmaan eilen. Tiistai-iltana Taralla laski lämmöt ja se alkoi petailemaan ja läähättämään levottomasti. Keskiviikkona sitten puolen päivän jälkeen alkoi synnytys. Ensimmäinen pentu tuli kuolleena, se oli selvästi kehittymätön ja jäänyt keskeneräiseksi joten sen eteen ei olisi ollut enää mitään tehtävissä. Siitä noin tunnin kuluttua syntyi kolme pentua peräjälkeen. Reilun tunnin tauon jälkeen Tara jatkoi urakkaa ja synnytti loput neljä pentua. Synnytys sujui hyvin ja rauhallisesti. Pennut olivat virkeitä ja pyrkivät imemään heti synnyttyään. Pennuista neljä on uroksia ja kolme narttuja. Kaksi uroksista on maksanruskeita ja kaksi liver roaneja. Nartuista kaksi on maksanruskeita ja yksi liver roan. 

Pentujen ensimmäinen yö sujui hyvin ja virkeitä ja ahneita kavereita ovat. Taistelu nisistä on kovaa. Tara on tietysti urakastaan vielä väsynyt, mutta voi muuten hyvin ja hoivaa pentujaan. Ulkona se ei malta käydä kuin pikaisesti, sitten tulee jo kiire lasten luo. Ruoka Taralle maistuu todella hyvin ja ravintoa ja juomista Tara tuleekin nyt kovasti tarvitsemaan.

Aivan ihania pennut ovat ja aikaa tuleekin varmasti vietettyä paljon pentulaatikon äärellä. Suurkiitos Minnalle, kun olit apuna ja tukena synnytyksessä!

Pennuista on kuvia pentue-sivulla.

 

25.2. Nyt se todellinen jännääminen sitten alkaa tällä viikolla. Tara on edelleen jaksellut hyvin. Lämpöjä on seurattu nyt viime viikon maanantaista lähtien ja pentujen liikkeet ovat tuntuneet reilun viikon ajan. Tänään lenkillä Jätkä päätti vaihteeksi heittäytyä ajokoiraksi. Kyllä tuli Tarankin punttiin vipinää kun se tajusi Jätkän ajavan jänistä. Kerkesin kuitenkin ottaa Taran hihnaan kun huomasin jäniksen ja Jätkän. Tuskinpa Tara olisi kuitenkaan kauaksi jaksanut pinkoa mahansa kanssa, mutta parempi ottaa nyt ihan rauhallisesti vaan. 

Viime lauantaina kävin Pohjois-Karjalan kennelpiirin järjestämän koetoimitsija 1 - kurssin. Tarkoitus olisi suuntautua ainakin mejän puolelle.

   

17.2. Eilen pidettiin Turussa Fieldspanielit ry:n vuosikokous. Valitettavasti en itse päässyt kokoukseen paikalle. Fieldspanielit ry palkitsee kokouksessaan vuosittain parhaiten menestyneet näyttely-, mejä-, toko-, ja agilityfieldit. Jätkä on valittu vuoden 2007 tokofieldiksi ja Tara sijoittui toiseksi. Tara sijoittui myös vuoden 2007 toiseksi parhaaksi mejäfieldiksi. Taran veli Wikke on vuoden 2007 agilityfieldi. Onnea Minna ja Wikke ja myös muut menestyneet! On kiva ja kannustava asia, että yhdistys palkitsee eri koemuodoissa menestyneitä koiria, etenkin toko ja agility ovat vielä niin harvinaisia lajeja fieldien keskuudessa. Meilläkään ei tokopuolella ollut kilpailua yhtään. Toivottavasti tänä vuonna muitakin innokkaita saadaan kisaamaan tokoon ja myös agilityyn!

 

jppis_ja_tara.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12.2.2008 Tara jatkaa masun kasvatteluaan ja aika iso se alkaa jo ollakin. H-hetkeen on aikaa enää pari viikkoa. Tara on ollut hyvin pirteä ja ruoka sille on maistunut hyvin koko ajan. Kun menee keittiön puolelle niin Tara tulee varmasti perässä. Lenkkejä on pikku hiljaa lyhennetty ja olemme lenkkeilleet pääasiassa niin, että koirat ovat irti ja Tara saa liikkua omaan tahtiinsa. Meno on selvästi rauhoittunut. Jätkä on kyllä pitänyt vauhtia Tarankin puolesta. Tällä viikolla laitamme Taralle pentulaatikon valmiiksi ja alamme muutenkin valmistautua synnytykseen.  

 tara_istuu.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 



mom.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

29.1.2008 Tara käytiin astuttamassa kuukausi sitten Keravalla, sulhasena Lenni (KANS&FIN&EST&RUS&LT&LV&BALT MVA ESTV-07 Goloworez Lonely Rider). Nyt on viime viikot jännitetty miten kävi. Sellaisia merkkejä oli, että Tara on kantava ja tänään ultrassa asia varmistui. Pikkuisia fieldejä näkyi olevan tulossa :) Synnytys on edessä noin kuukauden päästä. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin. Taralla alkaa jo maha hieman pyöristyä ja ruokahalu on valtava. Lenkillä ollaan vielä menty melko normaaliin tapaan mutta pian varmaan vauhti hidastuu. Yhdistelmästä on lisää tietoa Pentue-sivulla. 

 

21.1.2008 Eilen kävimme Jätkän kanssa tokoilemassa Kuopiossa. Tulos oli muutaman edellisen kokeen tapaan ALO2, mutta vaikka tulos ihan hyvä onkin, ei siihen sattuneista syistä voi tyytyväinen olla. Koe meni mukavasti hyppyyn saakka. Siinä sitten kävi niin, että kun olin Jätkää ottamassa sivulle liikkeen suorittamista varten, se hyppäsi ennen sitä omatoimisesti esteen. Otin Jätkän tuon hypyn jälkeen sivulle ja saatiin varsinainen liike alkamaan. Jätkä hyppäsi hyvin ja minä tietysti olin aivan siinä uskossa, että nyt tulee kyllä hyvät pisteet tästä liikkeestä ja kokeesta ylipäänsä. Vaan meillepä annettiin nolla, koska Jätkä oli tehnyt aiemmin sen omatoimisen hypyn.

Minun oli vähän vaikea sulattaa tätä, koska liikettä ei oltu vielä edes aloitettu liikkeenohjaajan toimesta, vaan Jätkä teki omatoimisen hyppynsä liikkeiden välillä, ennenkuin hypyn arvostelu oli edes alkanut. Tästä meitä sitten sakotettiin ankarimman kautta, valitettavasti. Harmittaa, kun koira teki niin hienon hypyn varsinaisessa liikkeessä ja sitten liikkeen pisteet nollataan tuollaisen asian takia. Kokonaisarvostelua kuunnellessa tuntui, että koiran olisi pitänyt käyttäytyä paljon rauhallisemmin ja hillitymmin, mutta minkäs teet kun Jätkä on tuollainen vilkas touhottaja. Paljon mukavampi siellä kehässä on kuitenkin iloisen koiran kanssa olla.

Kyllähän tuota hyppyasiaa moni muukin ihmetteli ja liikkeenohjaaja tuli vielä kokeen jälkeen juttelemaan asiasta ja kannustamaan jatkoa ajatellen. Jätkä on kuulema hienosti koulutettu spanieli :)  Koe järjestettiin näyttelyn yhteydessä, joten häiriötä oli paljon, mm. muiden, näyttelyssä olleiden koirien läheisyys ja haukkuminen sekä liikenne. Minä jo kerkesin etukäteen miettiä, että kuinkahan moni juoksuinen narttu kerkeää siellä tokokehässä käydä harjoittelemassa näyttelyseisomista... Mutta hyvin Jätkä kyllä toimi häiriöiden keskellä vaikka välillä pää kääntyilikin.

Talven aikana on vielä muutamia kokeita tässä lähellä joihin voisi osallistua. Pikkuhiljaa alamme harjoitella enemmän myös avoimen luokan liikkeitä. Pysyy sitten mielenkiintokin paremmin yllä. Kiitos taas Sirpalle ja Demille koeseurasta! Harjoitukset jatkuu...:)             

 

5.1.2008 Tänään ajelimme Jätkän kanssa tokokokeeseen Pieksämäelle.  Matkaseuraksi saimme Sirpan ja belgianpaimenkoira Demin. Olosuhteet olivat aika kylmät, pakkasta oli reilusti. Koe meni muuten ihan hyvin, mutta viimeinen liike, hyppy, meni nollille. Tulokseksi tuli ALO2. Kolmatta, koulutustunnukseen vaadittavaa ykköstä, lähdemme kokeilemaan taas lähiaikoina. Kiitokset seurasta Sirpalle ja Demille, otetaan pian uusiksi :)!

 

1.1. 2008  Uuden vuoden kunniaksi Jätkä ja Tara saivat omat kotisivut. Sivut ovat yhä hieman keskeneräiset, joten muutoksia tulee vielä pikkuhiljaa. Tervetuloa tutustumaan fieldeihimme!