Kuulumisia

21.1. Eilen kävimme pitkästä aikaa Taran kanssa näyttelyssä. Tara esiintyi ensimmäistä kertaa veteraaniluokassa Ilomantsin ryhmänäyttelyssä. Tuomarina oli Paavo Mattila. Tara esiintyi iloisesti ja oli ROP-veteraani sekä PN3.

2.10. Reinosta tuli 21.9. oikein suurperheen isä kun Siiri (BALTJV-10 BYJV-10 Kitinka Five Have Fun) synnytti 9 pentua, 5 tyttöä ja 4 poikaa. Synnytys sujui hyvin ja Siiri on huolehtiva ja hyvä emä. Yksi tytöistä menehtyi valitettavasti alkutaipaleella. Pentu oli muihin nähden selvästi pienempi. Muut pennut ja Siiri voivat hyvin. Onnea pentueesta Kiti ja Siiri:) Alla kuvia pennuista, kuvat on ottanut Kiti Sinisalo. Lisää kuvia pennuista löytyy Kitinkan kotisivuilta: kennelkitinka.blogspot.com

reino_ja_siiri2.jpgreino_ja_siiri3.jpg

reino_ja_siiri4.jpgreino_ja_siiri5.jpg

20.6. Toissaviikonloppuna kävimme Reinon kanssa starttaamassa mejän voittajaluokan. Koe loppui lyhyeen kun heti ensimmäisellä osuudella Reino läysi lintuparven jäljet ja niiden perässä mentiin niin että metsä rytisi ja koiraa sai pidellä kiinni ihan tosissaan. Linnut sekoittivat nuoren pojan pään niin pahasti, ettei verijäljen seuraamisesta tullut enää mitään ja koe keskeytettiin. Tuossa vaiheessa koiraa on turha edes kehoittaa jäljelle kun riistavietti on niin vahva.

Reinon silmät peilattiin viime viikolla ja ne olivat terveet.

31.5. Viime viikonloppuna oli Joensuun KR- ja KV-näyttely. Osallistuin Reinon kanssa molempiin ja lauantaina loppui viimeisen sertin metsästys kun Reino oli ROP ja sai sertin, jolla valioitui suomen muotovalioksi.

Sunnuntain näyttelystä tuli ERI ilman SA:ta, tuomari olisi kaivannut lisää massaa. Näyttelyrintamalla on nyt valiotavoite saavutettu kahden vuoden iässä ja Reino onkin pärjännyt mukavasti. Tällä hetkellä runko on vielä keskeneräinen ja karvaa vähän, joten ainakin pieni näyttelytauko on edessä ja keskitymme jäljestämiseen ja muihin harrastuksiin.

Reino on ensimmäinen valiokasvattini ja erityisen hienolta tuntuu jo senkin takia jos Reino menestyy kokeessa tai näyttelyssä, onhan se oman narttuni pentu. Mahtava poika kerta kaikkiaan ja kuinka sattuikaan että vaisto sanoi kaksi vuotta sitten että kannattaa jättää Reino kotiin kasvamaan :) 

22.5. Koekausi avattiin viikonloppuna Reinon kanssa Outokummun mejäkokeessa. Reino jäljesti taitavasti itselleen ykköstuloksen, joten nousimme voittajaluokkaan kisaamaan.

14.5. Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna kävimme Reinon kanssa ryhmänäyttelyssä Lieksassa, josta Reinolle EH käyttöluokasta.

9.4. Reino kävi maaliskuun loppupuolella kahdessa ryhmänäyttelyssä, toinen Kerimäellä ja toinen Tuusniemellä. Kerimäeltä tulokseksi ERI ja Tuusniemeltä EH. Arvostelut ovat varsin lupaavat mutta niukasta turkista ja kehittymättömästä rungosta tuli molemmilta tuomareilta sanomista.

Koepuolen saavutuksia muistettiin Fieldspanielit ry:n vuosikokouksessa Lahdessa, kun Reinon viime kesän mejäkoetuloksilla saavutettiin yhdistyksen vuoden 2011 toiseksi parhaan mejä-fieldin "titteli".

8.2. Reinon viralliset terveystutkimustulokset saapuivat kennelliitosta. Lonkat B/B, kyynärät 0/0 ja polvet 0/0 :)

20.11. Reino kävi Jyväskylässä KV-näyttelyssä esiintyen ensimmäistä kertaa nuorten luokassa. Hienosti meni ja Reino oli PU2 saaden vara-sertin ja vara-cacibin. Oli mukava saada rodun kotimaan tuomarin arvostelu ja Reino saikin kehuja erityisesti liikkeistä. Harvoin kuulema näkee fieldillä noin hyviä etuliikkeitä.

Reinon veli Indy kävi syyskuussa ryhmänäyttelyssä Hyvinkäällä saaden EH:n lupaavan arvostelun kera. Tuomarina oli Leila Kärkäs.

24.9. Todella surullinen kuukausi takana. Viime sunnuntaina oli aika luopua ensimmäisestä omasta koirastani, Jätkästä. Kuukausi sitten Jätkä rupesi saamaan pahoja epileptisia kouristelukohtauksia joita tuli viikonlopun aikana useita. Kävimme eläinlääkärissä tutkimuksissa, joista selvisi että Jätkällä on todennäköisesti joko epilepsia tai aivokasvain. Aloitimme vahvan epilepsialääkityksen mutta samalla oli pakko valmistautua pahimpaan, kyseessä oli kuitenkin jo melko iäkäs koira ja epilepsia puhkeaa monesti jo nuoremmalla iällä.

Jätkä kerkesi syödä lääkkeitä kaksi ja puoli viikkoa eikä annosta keretty edes pienentämään. Sitten alkoivat taas entistä pahemmat sarjakohtaukset, joita tuli pahimmillaan parin tunnin välein. Juuri kun edellisestä alkoi päästä toipumaan, alkoi uusi. Loppuvaiheessa Jätkä ei jaksanut kohtausten välillä muuta tehdä kuin maata paikallaan, eikä sitä meinannut enää saada edes ulos. Tilanne meni niin pahaksi että oli pakko tehdä lopullinen päätös siitä että Jätkä viedään nukutettavaksi. Kun tietää millainen Jätkä oli terveenä ja hyvinvoivana, oli tosi surullista katsoa sen kärsimystä. Nyt on parempi olla ilman tuskia ja pelkoa. Koiran silmistä näki miten väsynyt ja pelokas se oli saatuaan pahan kohtauksen. Todennäköinen syy sairastumiseen on aivokasvain, koska vahvat lääkkeet eivät sitä auttaneet ja kohtaukset vaan pahenivat. Jätkä lepää paikassa, jossa se sai viettää varmasti elämänsä mukavimpia hetkiä juosten vapaana ja jahdaten jäniksiä.

Kova ikävä jää kaikkien yhteisten vuosien jälkeen, onneksi niitä on takana niin monia ja hyvät muistot jäävät. Jätkän ansiosta tutustuin tähän rotuun ja Jätkän kanssa tutustuttiin eri harrastus- ja koelajeihin, joihin kipinä sitten syttyi. Jätkä oli hyvä harrastuskoira joka teki työnsä aina täysillä. Metsästys oli Jätkälle varmasti se mieluisin harrastus ja vielä viimeisen kuukauden aikana se pääsi käymään lintumetsällä ja elämään muutenkin melko normaalia elämää. Kiitos ihanalle ja niin rakkaalle koiralleni yhteisistä vuosista. Onneksi juuri sinä olit se ensimmäinen koirani.

"Nyt olen vapaa ja mukana tuulen saan kulkea rajalla ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kasteisen aamun pisara hento. En ole poissa vaan luoksenne saavun. Jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä."

jtk_10.jpg

19.8. Eilen ajelimme Reinon kanssa spanielien taipumuskokeeseen joka pidettiin Simpeleellä iltakokeena. Kaikki osa-alueet sujuivat varsin mallikkaasti ja varmalla otteella joten Reino läpäisi kokeen hyväksytysti. Kehujakin Reino sai sekä ampujalta että tuomarilta ja hyvän vesityön jälkeen Reino kutsuttiin vielä kertaalleen noutamaan riistapukin joka jäi toiselta koiralta veteen. Taitava poika, nyt on se tärkein koe takanapäin :)

 

14.8. Viikonlopun ohjelmassa oli Joensuun KV- ja KR-näyttely Taran ja Reinon kanssa. Viikonloppu meni tosi hienosti molempien osalta :) Lauantaina Tara oli ROP ja Reino JUN ERI ja ROP-juniori.

Sunnuntaina Reino voitti emänsä ROP-kehässä, Reino siis ROP, SERT Ja ROP-juniori ja Tara VSP. Alla pari kuvaa pojasta ja emästä.

 

tara_ja_reino.jpgtara_ja_reino2.jpg

 

9.8. Kävimme Reinon kanssa viikonloppuna Kuopion KV-näyttelyssä. Tuloksena JUN EH.

 

21.6. Kesäkuun toinen viikonloppu meni jälleen Reinon kanssa mejäkokeissa Kontiolahden Mönnissä. Tällä kertaa metsästä löytyi muuta mielenkiintoisempaa kuin verijälki ja palkintosija tippui harharetkien takia. Ensimmäinen hukka tuli kun Reino lähti menemään metsäautotietä pitkin ja toinen tuli riistan jäljiltä jotka olivat aivan verijäljen tuntumassa. Loppuosuuden metsäautoteiden ylitykset menivät hyvin. Mukavasti tulos jälleen, tällä kertaa kolmostulos.

Taralla ilmeni nisäkasvain reilu pari vuotta ensimmäisestä kasvaimesta, joten leikkaus oli taas edessä. Toipuminen on lähtenyt hyvin vauhtiin, tosin aika rauhallisesti täytyy nyt parin viikon ajan ottaa, mikä ei ihan helppoa ole Taralle. Onneksi on loppukesä aikaa uida ja juosta metsässä.

 

31.5. Viime lauantaina oli Reinolla ensimmäinen koestartti edessä kun kävimme Outokummussa mejäkokeessa. Mejää oltiin harjoiteltu muutaman kerran lyhyillä jäljillä ja hieman arvelutti miten noin nuori koira jaksaa keskittyä pitkällä jäljellä. Reino kuitenkin yllätti minut erittäin positiivisesti ja jäljesti innokkaasti ja hyvällä vauhdilla jäljen alusta loppuun. Pientä jännitystä toi toisella osuudella jäljen vierestä lentoon lähtenyt metsäkanalintu, jonka jäljet Reino kävi haistelemassa. Jäljestys jatkui kuitenkin omatoimisesti, eikä koko jäljen aikana tarvinnut Reinoa kehoittaa kertaakaan. Ykköstuloshan sieltä tuli. Hieno pikkumies kerta kaikkiaan :)

 

23.5. Jätkä täyttää tänään 9 vuotta. Onnea virkeälle papalleni :)

Olin Reinon ja Taran kanssa lauantaina Haminan KV-näyttelyssä. Tara oli VSP ja Reino oli PU2 saaden myös vara-sertin.

 

11.5. Viime lauantaina Reinon kanssa oli ohjelmassa Tohmajärven ryhmänäyttely. Reino esiintyi kivasti ja oli ROP sekä sai sertin :)

 

5.5. B-pennut täyttävät tänään vuoden. Paljon onnea Indy ja Ruska sekä oma pikkumieheni Reino :)

 

26.4. Pääsiäissunnuntaina oli vuorossa Lappeenrannan kansainvälinen näyttely, jonne ilmoitin Taran ja Reinon. Reinolle tuli EH ja Tara oli VSP :)

 

19.4. Veljekset Reino ja Indy kävivät ryhmänäyttelyissä viikonloppuna. Reino Rautjärvellä saaden ERI/1 ja Indy Sipoossa saaden myös ERI/1. Tuomarina Indyllä oli Rainer Vuorinen joka kehuikin Indyä hyvin lupaavaksi. Hieno juttu :)

 

11.4. Kävimme Reinon kanssa lauantaina Hirvensalmella ryhmänäyttelyssä, josta tuloksena ROP ja SERT :)

Indy kävi samana päivänä Suomen spanieliliiton erikoisnäyttelyssä Lohjalla, jossa tuomarina Jukka Kuusisto. Hyvin alkoi Indylläkin virallisessa luokassa, tuloksena JUN EH.

Reinon tokokurssi päättyi viikonloppuna ja treenailu jatkuu kotioloissa sekä kerran viikossa ohjatuissa treeneissä.

 

17.3. Alla muutama kuva 10 kuukautta vanhasta Reinosta joka hetken malttoi olla paikallaan.

 

reino_poseeraa_.jpgreino_poseeraa_22.jpg

 

 

 

 

 

reino_poseeraa_7.jpg

 

reino_poseeraa_5.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6.3. Eilen kävimme Fieldspanielit ry:n vuosikokouksessa Lahdessa ja matkalla pyörähdimme Reinon kanssa Kouvolan ryhmänäyttelyssä. Reinon ensimmäinen virallinen näyttely sujuikin erinomaisesti, tuloksena VSP ja SERT :)

Reino aloittaa pian tokon alkeet-kurssin ja olemme käyneet kerran viikossa ohjatuissa tokotreeneissä.

 

27.2. A-pennut täyttävät tänään 3 vuotta. Paljon onnea Vitalle, Nitalle, Täplälle, Elmolle, Aralle ja Karpolle!

 

22.2. Elmo (H. Amandil) oli viikonlopun luonani hoidossa ja pääsi leikkimään velipuolensa Reinon kanssa. Otimme Marin kanssa muutamia kuvia Elmosta.

 

elmo_poseeraa.jpgelmo_poseeraa_2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

elmo_poseeraa_3.jpgelmo_poseeraa_4.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

18.1. Indy (H. Beat It) kävi viikonloppuna Lohjalla pentunäyttelyssä, tuloksena jälleen ROP ja KP. Onnea Indy, Lotta ja Pekka, hienoa :)

Reino aloitteli myös näyttelyrintamalla mukavissa merkeissä. Reino kävi Ilomantsin ryhmänäyttelyssä pentuluokassa, tuloksena ROP ja KP :)

 

18.12. Tara kävi viime viikonloppuna messukeskuksen voittajanäyttelyissä vuoden tauon jälkeen kehistä. Kivasti meni etenkin lauantaina, jossa tuomari antoi vain kahdelle nartulle erinomaisen. Tara siis lauantaina VAK2 ja PN2 ja sunnuntaina VAK3, sunnuntaina ei tullut sijoitusta paras narttu kehässä. Taran kanssa on helppo ja mukava matkustaa ja olla ihmis- ja koiravilinässä koska se osaa ottaa rennosti eikä stressaa.

Kävin katsomassa Helsingissä Taran ja Svanten Indy-poikaa. Aivan hurmaava luonteinen ja komea poika Indystä onkin kasvanut, oli tosi kiva nähdä! Paljon on Reinossa ja Indyssä samaa, ei jää epäselväksi että ovat veljeksiä :)

 

29.11. Tara täyttää tänään kuusi vuotta, onnea rakkaalle tytölleni :)

Indy (H. Beat It) kävi viikonloppuna Tampereella pentunäyttelyssä, tuloksena ROP ja KP :) Onnea kovasti Indylle, Lotalle ja Pekalle!

Reino kasvaa kovaa vauhtia ja olemme syksyn mittaan touhuilleet kaikenlaista. Reino kävi pentukurssin ja on käynyt viikottain pentukoulutuksessa harjoittelemassa tottelevaisuuden alkeita. Metsässä kävimme syksyn aikana melko ahkerasti ja metsässä liikkuminen on Reinolle mieluista, samalla olen totuttanut Reinoa pilliin. Laahausjälkeä harjoiteltiin pari kertaa ja yksi verijälki tehtiin ennen lumien tuloa. Verijälki menikin reippaalla vauhdilla. Noutoja ollaan tehty silloin tällöin damilla ja lintujen siivillä. Molemmat Reino on ottanut hyvin ylös ja vauhtia ja intoa piisaa. Alkutalvesta kävimme yhdessä match showssa harjoittelemassa näyttelyjuttuja, Reino sai punaisen nauhan mutta ei enää sijoittunut isommassa kehässä. 

Reino on sopeutunut laumaan oikein mukavasti. Reino on melko voimakastahtoinen ja vilkas. Sen saa helposti innostumaan eri asioista. Taraa ja Jätkää se ajoittain kiusaa mutta suhtautuu kuitenkin niihin kunnioittavasti. Saa nähdä miten sitten kun ikää tulee lisää. Reino on aika voimakkaasti leimautunut minuun ja viihtyy lähellä vaikka koirakavereita onkin kotona.

Alla on pari uutta kuvaa Ruska-neidosta (H. Billie Jean). Kiitos kuvista Kitille!

Kuvat: Kiti Sinisalo

ruska_019.jpgruska_028.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

25.8. Kävin Taran kanssa viikonloppuna Joensuun Koverossa järjestetyissä mejän piirinmestaruuskokeissa. Tällä kertaa riista vei voiton jäljestämisestä. Jäljen tuntumasta lentoon lähtenyt lintuparvi vei Taran huomion liian pitkäksi aikaa, Tara etsi tuttuun tapaansa lintuja sinnikkäästi. Riistan jäljille mentiin vielä uudelleen toisella osuudella, jonka jälkeen jäljestys parani huomattavasti ja saimme kolmostuloksen. 

Alla kuvia A-pentueen Karposta (H. Armand) ja Täplästä (H. Athena). Kiitos kuvista :)

 

 Kuva: Eila Ålander                                Kuva: Minna Koivistoinen

karpo-102.jpg_kes10-1.jpg

 

1.8. Viime viikonloppuna Tara palasi mammalomalta töihin, vietimme viikonlopun Juuassa mejäkokeessa. Olin kokeessa koetoimitsijana ja olin fieldilauman kanssa koko viikonlopun koepaikalla. Reino sai tavata paljon uusia tuttuja ja kuuli ampumista nyt tosi läheltä, mutta ei ollut moksiskaan. Sorkkaa ja verta pääsi Reinokin vähän nuuhkaisemaan.

Tara jäljesti sunnuntaina ykköstuloksen. Riistaa oli pyörinyt jäljen tuntumassa melko lailla, hirviä ja lintuja. Tara pyörittikin minua melkoisesti tarkastellen riistan jälkiä. Kuitenkin se piti huolen siitä, että pysyi jäljellä itsenäisesti vaikka aikaa meni pyörimiseen, selvisimme kaadolle hyväksytyssä ajassa. Saa siis olla varsin tyytyväinen ettei riistan jäljet vieneet kokonaan voittoa vaan Tara muisti kuitenkin tehtävänsä. Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli tosi mukava ja koirat viihtyivät koepaikalla hyvin. 

 

10.7. Alkukesä on mennyt äkkiä ja pentue on nyt lähtenyt maailmalle. Yhdestä en raaskinut luopua joten Reino (H. Break of Dawn) jäi minulle. Nyt on sitten taas pitkästä aikaa pentu kotona. Alussa opetellaan ihan perusjuttuja ja aloitellaan loppukesästä pikkuhiljaa tutustumaan eri harrastuksiin. Tara on leikkinyt Reinon kanssa kovasti, joten se on varmasti mielissään kun yksi pennuista jäi kotiin. Jätkä puolestaan ei ole niinkään innoissaan, mutta eiköhän sekin totu pian että yksi pentu ei lähdekään pois.

Alkuvaikeuksien jälkeen elämä näiden kolmen pennun kanssa sujui hyvin ja pennut ovat olleet vilkkaita ja reippaita syntymästään asti. Pikkuhiljaa raskaat ajat väistyivät omastakin mielestä kun seurasi pentujen leikkejä. Tara hoiti pentujaan hienosti ja oli todella kärsivällinen niiden kanssa vaikka ne roikkuivat milloin missäkin kiinni. Pennut kävivät paljon ulkoilemassa ja käytin niitä rannalla ja metsässä. Pennut kahlailivat mielellään vedessä ja tyttöpentu kävi jo uimassakin. Metsän hajut kiinnostivat myös kovasti. Toivon pennuille pitkää ja tervettä elämää ja onnea uusiin koteihin! 

 

3.6. Elmo (H. Amandil) ja Nita (H. Akasha) kävivät viime lauantaina Joensuun kaikkien rotujen näyttelyssä. Elmolle AVO H ja Nitalle KÄY EH. Tuomarina oli Karin Linde-Klerholm. Elmon arvostelu: "2,5 years. Good type. Far too large head to the body with very open eyesigns that totally troughts off the expression. Good bite and well set ears. Heavy in bone. Could use a little longer ribcage. Nice croup. Needs to be more self-assured in the ring to give more of himself. Poor skincondition on his legs."

Pennut kasvavat kovaa vauhtia ja täyttivät eilen jo neljä viikkoa. Vajaan kolmen viikon iässä pennut saivat ensimmäisen matokuurinsa ja samoihin aikoihin aloiteltiin pikku hiljaa syömään kiinteätä ruokaa. Pennut leikkivät keskenään ja liikkuvat jo vilkkaasti paikasta toiseen. Pennut ovat kokonsa ja luonteidensa puolesta melko tasaisia kavereita. Pentujen touhuja seuraillessa aika menee äkkiä :)

pennut12.jpgpennut15.jpg

pennut16.jpgpennut17.jpg

 

20.5. Elmon (H.Amandil) kuvaustulokset tulivat kennelliitosta. LonkatA/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0 ja silmät terveet.

Saimme ikäviä uutisia alkuviikosta, pentueen isä Svante on poissa. Lämmin osanotto Kitille ja Jarmolle. Svanten muisto elää sydämissämme ja pikkuisissa pennuissaan.  

 

16.5. Taran ja Svanten pennut syntyivät 5.5. Synnytys meni hyvin ja samoin pentujen ensimmäiset elinpäivät. Pentueeseen syntyi neljä urosta ja kolme narttua. Sitten viikon sisään mahtuikin todella ikäviä juttuja ja neljä pentua menetettiin yksi toisensa jälkeen. Hyvän alun jälkeen pentu lakkasi syömästä, muuttui veltoksi ja heikkeni nopeasti. Pentuja yritettiin lämmittää, keinoruokkia, nesteyttää suoraan nahan alle ja ne saivat antibioottia mutta mikään ei auttanut. Ei ole todellakaan mikään mukava tunne kun pikkupentu kuolee käsiin, kun se vielä edellisenä päivänä oli reipas ja söi hyvin:( Pentujen eteen on yritetty tehdä paljon, mutta eihän pikkuisia voi väkisinkään hengissä pitää. 

Tällä hetkellä pentulaatikossa tuhisee kaksi urosta ja yksi narttu. Toivottavasti nämä pennut selviävät ja pysyvät vahvoina. Tara voi hyvin ja sehän on pääasia, ettei nartulle sattunut mitään. Tämän pentueen kanssa on kyllä koettu rankkoja asioita, valvoessa ja huolehtiessa on mennyt monta päivää ja yötä. Aina ei asiat mene niin kuin suunnittelee ja onnikaan ei ole matkassa. Täytyy kuitenkin katsoa eteenpäin ja iloita siitä että kolme pentua on vielä hyvissä voimissa ja Tara hoitaa niitä antaumuksella. 

Pennuille on jo kodit tiedossa.

pennut9.jpgpennut8.jpg

 

 

 

 

 

 

 

pennut10.jpgpennut11.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

29.3. Elmo (H. Amandil) kävi viikonloppuna Hammaslahden ryhmänäyttelyssä. Tälläkin kertaa tuloksena AVO H, tuomari kyllä olisi tykännyt muuten, mutta Elmo ei valitettavasti tykännyt siitä että peräpäähän mennään ja pyörähti pois, joten käsittelyharjoittelua on edessäpäin. Paavo Mattilan arvostelu on muuten varsin mukava: "Erittäin hyvin rakentunut uros, jolla hyvät mittasuhteet. Hyvänmallinen pää. Erittäin hyvä runko ja raajat. Hyvä ylälinja ja karvapeite. Liikkuu hyvin. Epävarma luonne, jonka johdosta palkintosija laskee."

Vitan (H. Amaranth) ja Nitan (H. Akasha) kuvaustulokset tulivat kennelliitosta. Vitalla lonkat D/C, kyynärät 0/0, polvet 0/0 ja silmät terveet. Nitalla lonkat C/C, kyynärät 0/0, polvet 0/0 ja silmät terveet. Lonkkatuloksen takia en aio käyttää Vitaa jalostukseen ja Vita siirtyy nyt Jennin ja Mikon omistukseen. Kiitos Jennille ja Mikolle hienosti toimineesta yhteistyöstä!

Tara palkittiin Fieldspanielit ry:n vuosikokouksessa vuoden 2009 toiseksi parhaana mejäfieldinä.

 

15.3. Elmo (H. Amandil) ja Nita (H. Akasha) kävivät lauantaina Polvijärven ryhmänäyttelyssä. Elmolle AVO H ja Nitalle AVO EH1. Tuomarina oli Saija Juutilainen. Elmo sai seuraavanlaisen arvostelun: "2 vuotta. Kaunisrunkoinen hyväluustoinen linjakas nuori uros. Pitkä urosmainen pää, hyvä purenta ja korvat. Liian avoimet silmäluomet. Turhan löysät huulet, löysää kaulanahkaa. Hieno niskakyhmy. Riittävä kaulan pituus. Erinomaisessa lihaskunnossa. Kovin löysä etuosa. Vahva takaosa ja käpälät. Erinomainen karvanlaatu. Liikkuu kovin löysästi. Hyvin kannettu häntä. Pyöristää lanneosaa liikkeessä. Saisi olla kauttaaltaan tiiviimpi ja kuivempi."

Nitan arvostelu: "2 vuotta. Kaunislinjainen hyväluustoinen ja -runkoinen nuori narttu. Narttumainen pää. Hyvä ilme. Voimakkaat otsaluut. Hyvä purenta ja korvat. Kaunis kaula ja ylälinja. Erinomainen karvanlaatu. Hyvin kannettu häntä. Liikkuu vielä pentumaisesti ja takaliikkeeseen saa tulla lisää voimaa. Kauniisti esitetty. Saa vielä vakiintua."

 

27.2. Vita kävi viime sunnuntaina Tuusniemellä ryhmänäyttelyssä. Tuloksena NUO EVA, valitettavasti Vita väisti tuomaria. Markku Santamäen arvostelu: "Sopivan kokoinen. Kauttaaltaan liioittelematon. Käyttäytyy kehässä iloisesti mutta ei hyväksy käsittelyä. Väistää useista yrityksistä huolimatta."

Tänään Hazelfieldin A-pentue täyttää kokonaiset kaksi vuotta, joten paljon onnea Elmo, Ara, Karpo, Vita, Nita ja Täplä :).

 

17.12. Viime viikonloppuna matkasimme Helsinkiin voittaja- ja pohjoismaiden voittaja näyttelyihin. Lähdimme perjantaina matkaan Ulla-Riitan ja Ruska-vespan kanssa. Lauantaina voittajanäyttelyssä Tara oli PN2 ja sunnuntain pohjoismaiden voittajassa PN3. Näyttelyviikonloppu meni mukavasti ja nähtävää oli paljon. Oli mukava nähdä tuttuja pitkästä aikaa. Kiitokset Ulla-Riitalle ja Ruskalle matkaseurasta!

Tänään Jätkä ja Tara kävivät rokotuksilla ja Taran silmät peilattiin nyt toisen kerran. Silmät ovat terveet.

 

1.11. Vita osallistui viikko sitten Suomen Spanieliliiton päänäyttelyyn Hyvinkäällä. Tuloksena NUO EH NUK1. Tuomari Chris Bexon antoi seuraavanlaisen arvostelun: "Moderate sized bitch which has a good body shape. Pleasing skull shape but I would like a little more length of muzzle. I thought she was short in neck. Strong topline. Moderately straight forelegs. Pasterns could be stronger. I'd like a little less rise under carriage. Moderate hind angulation. Very feminine." Alla pari kuvaa Vitasta, kiitos Jenni!

 

vita-2.jpgrannalla-1.jpg

 

 

 

 

 

 

 

31.8. Viikonloppuna olimme Juuassa yhdistyksemme järjestämissä mejän piirinmestaruuskokeissa, jossa samalla oli myös erikseen koe avoimen luokan koirille. Lauantaipäivä meni jälkiä tehdessä ja koejärjestelyiden parissa. Sunnuntaina toimin metsästä tultuani sihteerinä kirjoitellen avoimen luokan arvostelut. Taran kanssa starttasimme jäljelle puoliltapäivin. Alku oli hieman hankala kun toisella osuudella metsästä löytynyt "mörkö" pisti Taran miettimään ja pysähtymään. Jonkun aikaa odoteltuani kehoitin Taraa jatkamaan jäljestystä ja siitä se sitten lähti taas menemään normaalilla vauhdillaan. Mitä lie metsässä ollut vai jäikö sitten edellisen kokeen "möröt" mieleen. Muuten jäljestys oli tarkkaa ja varmaa ja kaksi makausta merkattiin hienosti. Tuo toisen osuuden hidastelu pudotti tietenkin pisteitä jonkin verran mutta ykköstulos saatiin ja sijoituimme pm-kisassa kolmanneksi. Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän Taran parhaaseen mejäkauteen; valioitumisen lisäksi se jäljesti kaksi ykköstulosta ja kaksi kakkostulosta, joista toinen oli hukaton kakkostulos. Ehkäpä jäljestys tosiaan muuttuu varmemmaksi kun koiralle tulee ikää lisää :) Nyt voidaan hyvillä mielin jäädä talvitauolle.

Sunnuntaina saatiin vielä hienoja uutisia kun Taran pentu Nita (H. Akasha) läpäisi taipparit Nilsiässä upealla suorituksella :) Onnea valtavasti Tiinalle ja Pekalle, mahtavaa! Alla taippariarvostelu ja Tiinan lähettämä kuva Nitasta. Kokeen tuomarina toimi Jaana Heiskari:

SOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN: Nita suhtautui iloisesti toisiin koiriin ja ihmisiin. HYVÄKSYTTY

HAKU JA LAUKAUS: Sopivan laajaa, innokasta maavainuista etenemistä. Laukauksesta pysähtyy ja jatkaa. Tosi innokasta hakua! HYVÄKSYTTY

JÄLJESTYS: Varmaa maavainuista jäljestystä suoraan kaadolle, joka kiinnosti. Hieno suoritus. HYVÄKSYTTY

VESITYÖ: Ui halukkaasti ja noutaa riistapukin käteen. HYVÄKSYTTY

TOTTELEVAISUUS: Nita tottelee hienosti ohjaajaansa. HYVÄKSYTTY

YHTEISTYÖ JA YLEISVAIKUTELMA: Parin yhteistyötä on mukava katsella, se toimii upeasti.

Kokonaisarvostelu: HYVÄKSYTTY

 

nita_spa1.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6.8. Sunnuntaina Tara ja Vita osallistuivat Iisalmen KV-näyttelyyn. Vita sai junioriluokasta EH:n. Tuomari Nicola Imbimbon arvostelu: "Correct bite. Long muzzle. Open elbow. Harmonic body. Solid topline. Good colour and coat. Fluid movement." Taralle tulokseksi VAL ERI, VAK1, PN1, VSP ja CACIB. Hennalle kiitos matkaseurasta!

Iisalmen reissulla käytiin myös katsomassa Taran Karpo-pentua ja eilen puolestaan kävimme Elmon luona. Elmo on viihtynyt hyvin uudessa kodissaan. Vita pääsi leikkimään veljiensä kanssa ja vauhtia riitti melkoisesti. Vita viettää nyt reilun viikon täällä Joensuussa. Alla kuvia Vitasta ja Karposta sekä Elmosta.

karpo2.jpgkarpo22.jpg

 

 

 

 

 

elmo2.jpg

elmo3.jpg

 

27.7. Tara käväisi eilen Mikkelissä KV-näyttelyssä. Tuloksena VAL ERI, VAK1, PN1, ROP ja CACIB. Taran iloisesta luonteesta tuomari tykkäsi kovasti, mikä on aina mukava asia. Kiitos Iitalle matka- ja näyttelyseurasta :)

Samalla reissulla otimme kasvattini Elmon mukaan Mikkelistä ja matkasimme tänne Joensuuhun jonne Elmokin nyt muutti Marin, Antin, Todi-cockerspanielin ja kahden kissan luo. Toivotaan, että Elmo sopeutuu hyvin uuteen kotiin, alku on ainakin sujunut varsin hienosti :)

 

12.7. Vita kävi eilen Laukaan kaikkien rotujen näyttelyssä. Tuloksena upeasti JUN ERI, JUK1, PN1, VSP ja SERT :) Tuomarina oli Harry Tast, joka arvosteli Vitan seuraavanlaisesti: "Erinomainen tyyppi ja sukupuolileima. Jalo kaunisilmeinen pää. Kauttaaltaan hyvin rakentunut. Säännölliset juniorin liikkeet. Jäntevä selkälinja. Oikea karvanlaatu, kaunis väri. Esiintyy iloisesti." Onnea kovasti Jennille ja Mikolle! Alla Jennin lähettämiä kuvia Vitasta.

vita4.jpg

 

vita2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

14.6. Vita kävi tänään Vieremällä spanielien taipumuskokeessa. Kokeen kaikki osiot menivät läpi joten Vitalla on nyt SPA1, hyväksytty taipumuskoe. Tuomarina kokeessa oli Jaana Heiskari, joka antoi seuraavanlaisen arvion: 

SOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN: Hiukan aristellen toisiin koiriin ja ihmisiin suhtautuva Vita. HYVÄKSYTTY

HAKU JA LAUKAUS: Aluksi haku suppeaa maa- ja ilmavainuista etenemistä, mutta laukauksen jälkeen jatkaa hienoa työskentelyä. HYVÄKSYTTY

JÄLJESTYS: Maavainuista, varmaa etenemistä. Saapui kaadolle, joka kiinnosti. HYVÄKSYTTY

VESITYÖ: Ui halukkaasti ja reippaasti ja tuo riistapukin käteen. HYVÄKSYTTY

TOTTELEVAISUUS: Tottelee isäntäänsä moitteettomasti. HYVÄKSYTTY

YHTEISTYÖ JA YLEISVAIKUTELMA: Hienoa ja hiottua yhteistyötä jo nyt. 

Kokonaisarvostelu: HYVÄKSYTTY

Onnea kovasti Jennille ja Mikolle! Hieno suoritus nuorelta koiralta. Kokeessa oli 9 koiraa, joista 4 suoritti kokeen hyväksytysti. Nyt on metsästystaipumukset testattu :)  

 

8.6. Mejän merkeissä meni vielä kolmaskin viikonloppu putkeen. Tällä kertaa koe oli noutajakoirayhdistyksemme oma koe Liperissä, joten kauas ei tarvinnut lähteä. Itse olin kokeessa koetoimitsijana, joten tekemistä ja jännitettävää riitti normaalia enemmän. Jälkientekopäivä sujui hyvin vesisateesta huolimatta, mutta piilomerkkien laittaminen aiheutti normaalia enemmän haastetta puiden ollessa märkiä.

Tara starttasi koepäivän toiselle voittajaluokan jäljelle joten pääsimme maastoon jo heti aamupäivästä. Jäljestys lähti alkumakaukselta reippaasti mutta ei menty kuin vähän matkaa kun alkoi hidastelu ja mustikanvarpujen haistelu joka kulmalta sekä ympärille pälyily. Matka jatkui kuitenkin alun hidastelun ja ihmettelyn jälkeen ja toinen sekä kolmas osuus meni jo reippaammin ja normaalilla vauhdilla. Kolmannen osuuden lopussa ennen kulmaa alkoi taas varovainen haistelu ja ympärille pälyily ja kannot olivat pelottavia. Matka jatkui kuitenkin jälleen ihmettelyn jälkeen. Neljännen osuuden alussa pyörittiin aukolla riistan jälkien perässä mutta sitten mentiin reippaasti jälki loppuun ja kaadolle. Valitettavasti kaikki pyörimiset ja hidastelut aiheuttivat sen, että jäljestys kesti pari minuuttia yli sallitun ajan joten palkintosija putosi sen takia. Hukkia ei kuitenkaan tullut ja Tara jäljesti täysin itsenäisesti vaikeatkin paikat, vaikka jälkikäteen ajateltuna sitä olisi ehkä kannattanut parissa paikassa kehottaa ja kannustaa eteenpäin. Näytti kuitenkin siltä, että jäljestys kyllä aina jatkuu joten olin ihan hiljaa enkä kehottanut koiraa. Tällainen jäljestyspäivä tällä kertaa, joku siellä metsässä vieroksutti, liekö karhu sitten mennyt lähettyvillä. Sen kyllä totesin jälleen, että mitä vaikeampi maasto, sitä paremmin Tara jäljestää.      

 

2.6. Viikonlopun ohjelmassa olivat jälleen jälkikokeet, tällä kertaa suuntasimme Rantasalmelle. Sää oli helteinen, mutta se ei vaikuttanut Taran työskentelyyn juuri ollenkaan, ojissa neiti tosin viihtyi ymmärrettävästi hyvin :) Jäljestys oli tarkkaa, kunnes viimeisellä osuudella lähdettiin häntä hurjasti vipattaen muille jäljille kuin verijäljelle. Ilmeisesti orava oli mennyt jäljen tuntumassa, koska Tara katseli kiinnostuneesti puuhun ja kovasti yritti sinne kiivetäkin. Siinä vaiheessa tiesin, että koira ei lähde edes kehoituksilla takaisin verijäljelle, niin innoissaan se oli uudesta hajusta. Siitä siis hukka, jonka jälkeen mentiin tarkasti kaadolle. Riistavietti on siis Taralla hyvässä tallessa ja oravien jahtaaminen on muutenkin mieluisaa puuhaa. 

Taran pennuista Ara (H. Arahad) on käynyt lonkkakuvissa ja silmäpeilauksessa. Lonkat ovat C/C, silmistä on löytynyt mrd ja makroblepharon. 

 

25.5. Viikonloppuna olimme Taran kanssa vuoden ensimmäisissä mejäkokeissa Pieksämäellä. Taran jälki oli ryhmämme toiseksi viimeinen, joten laukauksensietotestin jälkeen saimme odotella melkoisen tovin vuoroamme. Päivä oli erittäin lämmin, mutta yöllä oli onneksi satanut vähän. Tara aloitti jäljestyksen innokkaasti ja alussa oli hieman jännistystä kun Tara pyörähti lenkin jäljen sivussa mutta palasi sitten takaisin jäljelle. Jäljestys oli varmaa ja rauhallista, muutamia tarkistuksia tehden, mutta palasi niiltä itsenäisesti jäljelle. Kaatoa lähestyttäessä jännitys oli jo melkoinen ja sorkalle tultuamme oli olotila hieno, ei yhtään hukkaa.

Tuloksia luettaessa Tara oli aivan häntäpäässä, eli lopulta voittajaluokan paras koira ykköstuloksellaan ja tuloksen myötä siitä tuli Suomen jäljestämisvalio ja samalla kaksoisvalio :) Mejän osalta tärkein tavoitteemme on nyt saavutettu ja kaikki metsässä kuljetut lukuisat kilometrit palkittiin valionarvolla. Monesti on menty riistankin perässä ja saatu milloin minkäkinlaisia tuloksia, mutta Tara on osoittanut osaavansa jäljestää tarkasti. Itse olen saanut sen kanssa roppakaupalla kokemusta ja oppinut lukemaan koiraani hyvin. On mukava katsoa kun koira tykkää työskentelystään ja tämä harrastus jatkuu meillä edelleen. 

Kiitokset kaikille meitä onnitelleille ja tässä harrastuksessa mukana eläneille sekä meitä eteenpäin kannustaneille ihmisille :) Ja niin kuin perinteisiin kuuluu, mekin jouduimme uimaan valionarvon myötä. Saimme uimaseuraksi Marin, joka voitti chessimestaruuden koiransa kanssa. Kiitokset Tuulalle uimakuvien ottamisesta!

tara_jva2.jpgtara_jva.jpg   

 

17.5. Vita kävi eilen Varkaudessa näyttelyssä. Tuloksena EH kivan arvostelun kanssa. Tuomarina oli Andrzej Stepinski: "Good size and proportions. Nice angulation both ends. Very nice head, well shaped. Very good profile. A little arched back, more visible on the move. Unfortunately she left her coat at home. Promising girl, but today very good." Näyttelyn jälkeen Vita tuli käymään ja treenaamaan kanin laahausjälkeä tulevia taippareita silmällä pitäen.  

 

10.5. Eilen järjestettiin Pälkäneellä fieldspanieleiden ensimmäinen club show, jonne oli ilmoittautunut jopa 40 rodun edustajaa. Tuomarina näyttelyssä oli  englantilainen Chris Attwood. Näyttely oli epävirallinen, joten sinne pystyi viemään myös Jätkän, joka ei kivesvikansa takia pysty osallistumaan virallisiin näyttelyihin. Jätkä oli siis elämänsä ensimmäistä kertaa kehässä ja kivasti se esiintyi ja käyttäytyi. Valitettavasti Jätkä rupesi ontumaan toista  takajalkaansa kun otin sen autosta ulos, eikä jalka vertynyt ennen kehään menoa, joten liikkeitä ei voinut arvostella. Harmillista, mutta vein kuitenkin Jätkän kehään, että sain sille edes kerran elämässä jonkinlaisen arvostelun. Jätkä oli käyttöluokan neljäs seuraavalla arvostelulla: "7 year old liver and white with kind head and expression. Good outline. Good feet. Unfortunately limping behind. Very happy dog." Tänään Jätkän jalka oli onneksi jo ihan kunnossa.

Tara esiintyi valioluokassa iloisesti ja liikkui mukavalla vauhdilla. Tuomari sijoitti Taran valioluokan toiseksi ja paras narttu kilpailussa kolmannelle sijalle. Olen varsin tyytyväinen Taran sijoitukseen ja arvosteluun, tosi kiva tulos rodun kotimaan tuomarilta. Taran arvostelu löytyy sen näyttelytulos-sivuilta. Myös Vita oli mukana junioriluokassa esiintyen hyvin kauniisti. Vita sai seuraavanlaisen arvostelun: "Very much a baby. Immature. Kind expression, head needs to develop though. Good topline. Nice angulated. Very lacking in coat. Very sweet nature and showed ok."

Samassa paikassa pidettiin irlanninvesispanieleiden virallinen erikoisnäyttely, joten saimme matka- ja näyttelyseuraksemme Ulla-Riitan ja Ruska-vespan. Kiitokset mukavasta matkaseurasta! Alla Minna Haapasen Jätkästä, Tarasta ja Vitasta  ottamia kuvia näyttelystä. Kiitos Minnalle kuvista!  

jtk_club_show.jpgjtk_club_show2.jpg

tara_club_show.jpgvita_club_show.jpg

 

4.5. Vapun jälkeisenä lauantaina olimme Taran ja Nitan (H. Akasha) kanssa Tohmajärvellä ryhmänäyttelyssä. Kummallekin tytölle napsahti sininen nauha. Taralle tuli tuomioksi liian lihava kunto, josta sitten rokotettiin melkoisesti. Joskus on sanottu, että Tara on liian laihassa kunnossa, nyt oli liian lihavassa kunnossa. Näin tällä kertaa, eikun takaisin rantakuntoon.  Nita puolestaan sai varsin kivan arvostelun, sanomista tuli lähinnä päästä. Esiintyminen ja kehäkäytös oli mukavaa katseltavaa :) Soile Bisterin arvostelu Nitasta: "Erittäin hyvin kehittynyt, vahvaluustoinen hyvärunkoinen narttu, jolla toivoisin hieman pidemmän, kuivemman pään ja tiiviimmät silmäluomet. Hyvät raajat. Hieman alaskiinnittynyt häntä. Liikkuu hyvin. Erinomainen karvanlaatu, tänään niukassa karvassa. Erinomainen luonne." Kiitos Tiinalle ja Pekalle matkaseurasta!

 

19.4. Eilinen päivä oltiin Jätkän, Tara-turistin sekä Sirpan ja Demin kanssa Pieksämäellä tokokokeessa. Koe sujui melko samaan malliin kuin edellinenkin puolen vuoden takainen koe, eli nolla käytiin hakemassa. Paikalla olossa oli vaikeuksia saada Jätkä alussa maahan, liike meni muuten hyvin. Seuraaminen oli haahuilua ja jätättämistä, kaikki muu tuntui kiinnostavan enemmän. Liikkeestä maahanmeno ei onnistunut ollenkaan, edes toisella käskyllä. Luoksetulo meni läpijuoksuksi, ei aikomustakaan pysähtyä, vauhti ei hidastunut merkin kohdalla pätkääkään. Liikkeestä seisomisessa pysähtyi vasta toisella käskyllä, koska haahuili alun seuraamisen taas ihan muualla kuin oikealla paikalla. Noutamisesta saatiin päivän parhaat pisteemme, vaikka sekin meni pelleilyksi kun kapula piti ensin käydä esittelemässä sekä tuomarille että liikkeenohjaajalle.. Kauko-ohjauksessa ei hievahtanutkaan maasta istumaan. Hyppy kierrettiin ja sen jälkeen suoraan kehän laidalle haistelemaan. Mielenkiintoinen esitys siis Jätkältä taas vaihteeksi, koira ei ollut tosiaankaan yhteistyöhaluinen.

Uudenlaista motivointitreeniä siis kehiin ja keväällä varmaankin käydään harjoittelemassa vähän möllitokoissa ennen kuin seuraavaan viralliseen kokeeseen mennään. Reissu sai vielä mielenkiintoisen käänteen kun poislähtiessä eturengas tyhjeni autosta, joten eikun renkaanvaihtoon. Kiitokset Sirpalle ja Demille matkaseurasta ja Sirpan siskon perheelle renkaanvaihtoavusta! Onnea myös voi-luokan voitosta :)   

 

24.3. Vita, Jenni ja Mikko kävivät meillä kylässä viime lauantaina. Koirat pääsivät kunnon lenkille juoksemaan vapaana ja haistelemaan jänisten jälkiä. Vitalla on hyvin samantapainen leikkimistyyli kuin äidillään, ensin vaanitaan ja odotetaan että toinen tulee kohdalle ja sitten hyökätään kimppuun :)  

Karpo (H. Armand) kävi lonkka- ja kyynärkuvissa, tuloksena D/D ja 1/0. 

lenkill.jpglenkill2.jpg

 

8.3. Vuoden alku on ollut meidän osaltamme melko hiljaista aikaa. Helmikuussa oli muutto uuteen kotiin ja lähes samaan ajankohtaan sattui myös Taran suhteen ikäviä asioita. Löysin Taralta kynsien leikkauksen yhteydestä isohkon patin nisän vierestä. Kävimme näyttämässä pattia eläinlääkärissä ja eläinlääkäri suositteli sen poisleikkaamista. Niinpä Tara pääsi leikkaukseen heti parin päivän päästä ja patti poistettiin. Koepala lähetettiin patologin tutkittavaksi ja lausuntona oli pahanlaatuinen nisäkasvain :( Onneksi kuitenkin kasvainkudosta ei ollut koepalan reunoilla, joten se saatiin poistettua kokonaan ja hyvissä ajoin. Patologin ennuste oli kuitenkin hyvä ja nyt vaan täytyy seurailla tilannetta. Leikkaus ja siitä toipuminen meni hyvin. Tara ei ole missään vaiheessa ollut kipeän oloinen ja se on ollut koko ajan oma riehakas itsensä. Onneksi kasvain huomattiin ajoissa. Paljon on siis huolta ja murhetta riittänyt tämän asian tiimoilta mutta positiivisin mielin eteenpäin. 

Taran ja Lennin pennut tulivat helmikuun lopussa vuoden ikään, aika on mennyt jälleen kerran todella äkkiä. Vuosi sitten oli monta pientä tuhisijaa pentulaatikossa. Kiitokset kaikille pennunomistajille kasvattieni hyvästä hoidosta ja yhteydenpidostanne!

Eilen pidettiin Lahdessa Fieldspanielit ry:n vuosikokous. Vuoden fieldien palkitsemisessa Jätkä ja Tara uusivat viimevuotiset tulokset, eli Jätkä on vuoden 2008 tokofieldi, Tara 2. sijoittunut tokofieldi ja 2. sijoittunut mejäfieldi :) Ensi kevään ja kesän koesuunnitelmat ovat mietinnässä ja varmasti pyörähdämme myös muutamassa näyttelyssä. Tara aloittikin juoksunsa reilu viikko sitten, sopivasti ennen koekautta. Vitan kanssa on tarkoitus käydä myös näyttelyissä ja taipparit ovat suunnitteilla ensi kesäksi.   

 

2.2. Ara (H. Arathorn) kävi lauantaina Raahen ryhmänäyttelyssä. Upeasti alkoikin nuoren herran näyttelyura, tuloksena JUN ERI, JUK1, PU1, ROP ja SERT :) Onnea kovasti Kati ja Ara! Tässä Aran arvostelu, tuomarina Paula Rekiranta: "Kookas, vielä pentumaisen vaikutelman antava mutta rodunomainen nuori uros. Hyvä pään malli. Oikea ilme. Vahva kaula. Hieman niukat kulmaukset. Ikäisekseen riittävä runko. Vahva luusto. Hyvä karvanlaatu. Joustava liikunta. Erinomainen luonne." Aran luonne oli vielä saanut tuomarilta erityiskehuja :)   

 

12.1. Vita, Jenni ja Mikko pyörähtivät eilen Kajaanin KV-näyttelyssä. Vita sai laatuarvostelussa EH:n. Eeva Rautala arvosteli Vitan seuraavanlaisesti: "Hyväntyyppinen narttu, jolla feminiininen pää. Hieman syvä kallo ja pyöreät silmät. Oikea kuono. Kaula voisi olla hieman pidempi. Runko vielä kehittymätön. Hyvä eturinta. Riittävä luusto. Hyvät takakulmat, edestä voisi olla parempi. Hyvä pitkä taka-askel. Hyvä luonne. Vaatii kehittymisaikaa." 

 

7.1. Loppiaispäivä sujui ryhmänäyttelyssä Ilomantsissa. Taran lisäksi näyttelyyn lähti mukaan Nita (H. Akasha). Nita esiintyi ensimmäisessä näyttelyssään oikein mallikkaasti ja sai EH:n. Tara oli näyttelyssä ROP. Paavo Mattilan arvostelu Nitasta: "Kaunis nuori narttu. Hyvät mittasuhteet. Kallolinja voisi olla parempi. Erittäin hyvä runko. Hyvä ylälinja. Kulmauksia saisi olla enempi. Hyvälaatuinen karva. Liikkuu hyvin. Miellyttävä luonne." Kiitokset Tiinalle ja Pekalle mukavasta näyttely- ja matkaseurasta :) Alla Pekka Parviaisen ottama kuva Nitasta. 

nita_ilom.jpg

 

16.12. Viikonloppuna ohjelmassa oli messukeskuksen voittaja-näyttely Helsingissä. Lähdimme ajelemaan näyttelyyn lauantaina aamuvarhaisella Jennin ja Mikon kanssa. Näyttelyyn oli ilmoitettu 17 fieldiä. Tara esiintyi valioluokassa, saaden EH:n ja sijoittui luokassa toiseksi. Taran pennut Vita ja Elmo olivat junioriluokassa. Elmon tuloksena EVA, syynä tottumaton kehäkäyttäytyminen. Vita puolestaan sai H:n. Kirsti Louhi arvosteli Vitan seuraavanlaisesti: " Kevytluustoinen, vielä kovin pentumainen narttu, jolla selvä sukupuolileima. Hyvät pään mittasuhteet, oikea purenta. Saisi olla kulmautunut paremmin edestä ja takaa, ylälinja ei aivan korrekti, hieman luisu lantio. Hyvä karvanlaatu, jota kuitenkin kovin niukasti. Erinomainen luonne." Kiitokset Jennille ja Mikolle matkaseurasta!

 

23.11. Jyväskylän KV-näyttelyyn suuntasimme Taran ja Vitan kanssa. Näyttelyssä oli paikalla viisi fieldiä. Vita oli ROP-pentu, saaden seuraavanlaisen arvostelun tuomari Gert Christenseniltä: "8,5 months. Feminin head and expression. Scissor bite. Nice eyes. Well low-set ears. Good neck and topline. Tailset could be better. Body needs to mature. Well angulated, good bones. The rear movement could be better. Good coat. Nice temperament."

Tara oli Jyväskylässä PN-2 saaden vara-cacibin. Alla pari Jennin Heikkilän ottamaa kuvaa Vitasta.   

ruusukkeet1.jpg _verijlki-2.jpg

 

18.11. Sunnuntaina kävin reissussa etelä-Suomessa. Aamupäivällä oli ohjelmassa pentunäyttely Helsingin Kaapelitehtaalla, jonne Elmo (H. Amandil) osallistui. Tällä kertaa hampaiden katsominen meni pyörimiseksi, eikä tuomari saanut kunnolla tarkastettua purentaa. Tästä syystä Elmo ei KP:ta saanut, vaikka tuomarin mielestä olisi muuten ollut sen arvoinen. Komea ja hyvin urosmainen Elmosta on kehittynyt, joten eikun vaan kohti uusia näyttelyitä :) Pentunäyttelyn tuomari Riitta-Liisa Lehtonen arvioi Elmon seuraavasti: "Hyvin jämeräluustoinen nuori uros. Voimakas urosmainen pää. Kohtalaiset raajojen kulmaukset. Erinomainen kaula. Aikalailla löysää kaulanalusnahkaa. Ei anna tarkistaa purentaa. Liikkuu hyvin. Ystävällinen mutta itsepäinen." Tuloksena PEK1. 

Iltapäivällä lähdin ajelemaan Järvenpäähän, jossa pidettiin fieldien rotuneuvottelu. Kävin myös kuuntelemassa silmäsairauksia käsittelevän luennon, joka pidettiin ennen kokousta. Oli taas mukava nähdä tuttuja :) Alla Riikka Pekkisen ottama kuva Elmosta.

 elmo_kaap.jpg

 

28.10. Sunnuntaina oli molemmilla koirilla viralliset tokokisat. Taralle ALO3  123,5 pisteellä ja Jätkälle ei tulosta, pisteitä 84. Etenkin paikalla makuut oli molempien koirien kompastuskivenä ja vire olisi voinut olla paljon parempi. Taran kanssa käytiin tekemässä alokasluokan liikkeet ensin. Paikalla makuussa meni ensimmäisellä käskyllä maahan, mutta jonkun ajan päästä säikähti tuulessa lepattavaa kehänauhaa, otti muutaman askeleen ja istui loppuajan. Liike siis nollille. Paikalla makuussa yksi koira haukkui koko ajan kaksi minuuttia ja usea koira nousi paikaltaan, levoton ryhmä. Häiriötä siis vaan enempi paikalla oloihin myös treeneissä. Seuraamiset olivat haahuilua, haistelua, viereisen kehän vahtaamista, mukana tuli kyllä, mutta ei se kovin kaksista ollut, perusasennot jäivät suurimmaksi osaksi pois. Liikkeestä maahanmenossa jouduin antamaan kaksi seuraamiskäskyä, itse maahanmeno oli suht nopea. Luoksetulo oli todella vauhdikas, puolikas piste lähti liian taakse jääneestä perusasennosta. Liikkeestä seisominen meni hyvin, liekö siinäkin seuraaminen verottanut pisteitä. Hyppy meni vauhdikkaasti, mutta esteen takana otti pari askelta kun olin palaamassa vierelle. Seuraamisissa Taralta loppuu mielenkiinto äkkiä ja se vaikuttaa sitten myös moneen muuhunkin liikkeeseen ja työskentelyintoon kehässä.  

Taran suorituksen jälkeen odottelimme Jätkän vuoroa avoimessa luokassa. Kävimme paikalla makuussa jo aiemmin ja Jätkän kanssa oli ongelmana saada koira kokonaan maahan. Maahan mentiin kyynärät ilmassa ja liian monta käskyä vaati kunnollinen maahanmeno, joten liike nollautui heti. Jätkä vieläpä nousi istumaan lopussa ennen aikojaan. Seuraamisessa oli haistelua ja huonoja perusasentoja, mutta mukana tuli kuitenkin. Maahanmeno oli melko hidas ja jäi taas alussa kyynärät ilmaan. Luoksetulo oli vauhdikas läpijuoksu ja se meni nollille. Seisominen onnistui ihan hyvin, pari askelta tuli ennen pysähdystä. Noutaminen oli vauhdikas, olisi voinut tulla paremmin eteen kapulan kanssa. Kauko-ohjauksessa ei liikahtanutkaan maasta, nyt siellä maassa sitten pysyttiin. Estehyppy oli muuten hyvä, mutta kolautti esteeseen takaisin hypätessään. Kaikista kolmen kertoimen liikkeistä tuli nolla, joten tulokseen ei ollut mahdollisuutta tämän päivän suorituksella. Alla pari Sirpan ottamaa treenikuvaa.

jatkanouto.jpg tarahyppy.jpg

 

25.10. Tänään lähdimme lintumetsälle ja ennen sitä otettiin Tarasta muutama Norjan valio-kuva. Tara ei olisi millään malttanut pysyä aloillaan ja poseerata, sillä mökille meno on viime aikoina tietänyt aina metsästysreissulle pääsyä. Kierrettiin koirien kanssa pitkä lenkki metsässä, mutta tällä kertaa ei lintuja saatu, yksi lähti edeltämme lentoon, mutta muuten metsä oli hiljainen. Olemme käyneet koirien kanssa metsäkanalintumetsällä lähinnä lokakuun aikana, saaliiksi on saatu neljä teereä, joten lintupaistilla päästään herkuttelemaan talven aikana. Sorsia olemme myös käyneet etsimässä syksyn mittaan muutamia kertoja, mutta valitettavasti niitä ei tänä vuonna näkynyt juuri ollenkaan. Metsästys on molempien koirien lempipuuhaa ja saa hännän vipattamaan ihan eri malliin kuin mikään muu juttu. Sinnikkäitä ja väsymättömiä kavereita :)

tara_n_mva.jpgtara_n_mva3.jpg

                                      metsll.jpg                                        metsll_2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

metsll_4.jpgmetsll_5.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

20.10. Viikonloppuna ohjelmassa oli ulkomaanmatkailua Taran kanssa. Pohjois-Karjalan seurakoirat järjestivät bussimatkan Norjaan, Tromson KV-näyttelyyn. Lähdimme kohti pohjoista aikaisin lauantaiaamuna. Kävimme syömässä Kemissä ja pieniä pysähdyksiä tehtiin matkan varrella silloin tällöin. Yötä olimme Kilpisjärvellä, josta meille oli mökkejä varattuna. Pohjoisessa olikin jo satanut vähän lunta ja pakkasta oli muutama aste, mukavaa vaihtelua vesisateeseen verrattuna. Sunnuntaiaamuna lähdimme hyvissä ajoin kohti Tromsoa. Rokotusten tarkastus sujui nopeasti ja pääsimme kehän laidalle odottelemaan vuoroamme. Näyttelyyn osallistui kaksi fieldiä. Norjalaistuomari tutki koirat tarkkaan ja hymy oli herkässä kun Taran arvostelun päätyttyä kehätoimitsija tuli luoksemme ROP-ruusukkeen kanssa ja kysyi voimmeko ottaa vastaan Norjan muotovalion arvon :) Taralle tuli rop, sert ja cacib. Norjan muotovalion lisäksi Tara on nyt tämän cacibin myötä myös vahvistusta vaille kansainvälinen muotovalio :)

Oman kehämme jälkeen seurasimme muita kehiä ja maistelimme paikallisia herkkuja. Näyttelyssä oli mukava tunnelma ja työntekijät olivat erittäin ystävällisiä. Ruotsin ja englannin kielellä pärjäsi hyvin. Ryhmäkehien jälkeen suunnistimme taas bussiin ja lähdimme kohti Kilpisjärveä, jonne meille oli järjestetty ruokailu. Ruokailun jälkeen alkoi sitten kotimatka. Viikonloppuna tuli istuttua linja-autossa ihan urakalla ja unet jäivät vähiin, mutta matka sujui todella hyvin ja kokemus oli mukava. Taran kanssa on helppoa matkustaa, koska se on niin rauhallinen autossa ja ystävällinen muita kohtaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olimme ulkomailla näyttelyssä ja oli mukavaa käydä Norjan puolella. Harmi vaan, ettei maisemia kerennyt hirveästi ihailemaan, koska tullessa ja mennessä oli hämärää. Kotiin palasimme väsyneinä mutta onnellisina viikonlopun saavutuksista :)   

 

14.10. Sunnuntaina osallistuimme jälleen möllitokoon molempien koirien kanssa. Tulokseksi tuli Jätkälle AVO2 152,5 pistettä ja Taralle ALO1 179,5 pistettä. Hyvää koetilanne-harjoitusta tuli taas koirille sekä itselle. Alla kuvia Taran tokotreeneistä, kuvat otti Sirpa Surakka. 

 

taratoko.jpgtaratoko2.jpg

 

5.10. Eilinen päivä sujui Jätkän kanssa tokokokeessa. Jo aamulla ulos katsoessa näky ei ollut kauhean kiva; vettä satoi, välillä kaatamalla, völillä vähempi. Koepaikalla kenttä lainehti vettä ja sade vaan jatkui. Paikalla makuussa Jätkä nousi istumaan puolen minuutin jälkeen ja istui sitten loppuajan paikallaan, joten pisteitä tuli kuitenkin. Paikalla makuun jälkeen olimme ensimmäisenä suoritusvuorossa kaatosateessa. Kehässä olo olikin sitten sitä, että turkkia ravisteltiin vähän väliä, perusasennot oli mitä oli jos niitä oli ollenkaan ja maahanmenot eivät kiinnostaneet ollenkaan. Pisteitä tuli kuitenkin jokaisesta liikkeestä, mikä oli siinä kelissä ihan hyvä. Tuloksena kolmostulos 120,5 pisteellä.

Seuraaminen oli ihan ok lukuunottamatta pientä jätättämistä välillä ja perusasentojen puutteet. Liikkeestä maahanmeno todella hidas ja nousi seisomaan kun olin tulossa Jätkän vierelle. Luoksetulo oli läpijuoksu, ei aikomustakaan pysähtyä. Liikkeestä seisominen onnistui tosi hyvin, otti ehkä askeleen pari ennen kuin pysähtyi. Noutamisessa jäi kapulan luovutuksessa liian kauas minusta, eikä suostunut istumaan. Perusasento oli myös todella vino. Kauko-ohjaus meni muuten kivasti mutta alussa piti antaa toinen käsky maahan ja yksi ylimääräinen istu-käsky. Hyppy oli hyvä, mutta esteen takana ei suostunut istumaan ja siitä pistemenetykset. Paljon tuli sellaisia virheitä mitä ei osannut edes odottaa, istuminen etenkin tökki pahasti. Mutta pistettäköön edes osa tästä sateen piikkiin :p Täytyisi siis harjoitella kelillä kuin kelillä. Kerran on tullut treeneissä samalla tavalla vettä niskaan kuin nyt ja koiran työskentelymotivaatio loppui siihen ja onhan se ihan ymmärrettävää.    

Alkuviikolla kävimme möllitokoilemassa. Jätkälle AVO2 142,5 pistettä ja Taralle ALO1 170 pistettä :) Taralla olikin kehässä hauskaa ja häntä heilui iloisena. Alla pari treenikuvaa Jätkästä, kuvat otti Sirpa Surakka.

 

harj.jpg

harj2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

28.9. Vita, Jenni ja Mikko kävivät meillä tänään kylässä. Vita pääsikin tapaamaan pentuesisaruksensa, kun ajelimme Nitan luokse kyläilemään. Kyllä tytöillä oli hauska jälleennäkeminen ja meno oli hurjaa. Ulkosalla olon aikana siskokset kävivät ottamassa yhdessä mutakylvyn ja leikkiminen jatkui vielä sisällä. Hyvin samannäköisiä pennut olivat ja välillä saikin katsoa tarkkaan kumpi on kumpi :) Alla muutama leikkimiskuva ja kuvaan pääsivät myös rauhallisemmin ottaneet aikuiset koiruudet.    

kisailua2.jpgkisailua3.jpg

ulkona.jpg jtk_ja_tara.jpg

 

21.9. Viikonloppu sujui harvinaislaatuisissa merkeissä, pääsimme Taran kanssa edustamaan Pohjois-Karjalan kennelpiiriä mejän SM-kisoihin Heinolan Lusiin. Kennelpiirissä ei ollut tänä vuonna piirinmestaruuskoetta, vaan edustaja valittiin kuluneen koekauden kolmen parhaimman tuloksen perusteella. Olihan se hieno kokemus päästä isoihin mestaruuskisoihin, vaikka tulos ei ollutkaan paras mahdollinen, mutta tulos kuitenkin, VOI3. Kompastuskiveksi muodostui -jälleen kerran- riista. Ensimmäisellä osuudella oli tuoreet peuranjäljet ja toisella kulmalla puolestaan hirvenjäljet, joita Tara lähti määrätietoisesti seuraamaan. Hirvenjäljet aiheuttivat muitakin ylimääräisiä lenkkejä, mutta kahdella hukalla selvittiin ja kaadolle päästiin. Nyt katko sujui taas varsin nopealla vauhdilla. Ei voi kuin sanoa, että riista vie Taran mielenkiinnon todella tehokkaasti, mutta niinhän se on aina ollut ja tulee varmasti olemaan jatkossakin. Tämä koekausi on kuitenkin ollut Taralla varsin tasainen, etenkin alkukesästä. Ja niinhän SM-kokeen karsinnan ylituomari totesi kaikille, että voi olla jo hyvin tyytyväinen päästessään  koiransa kanssa SM-kokeeseen asti.           

Viikonloppuna kävin myös katsomassa Elmoa (H. Amandil). Elmo on taas kasvanut hurjasti sitten viime näkemän ja on hyvin vahvarunkoinen uros. Kyllä ne pentuset kasvavat niin nopeasti, vastahan ne olivat ihan pikkuisia. 

 

31.8. Tänään oli Taran kanssa suuntana Juankoski ja mejäkokeet vai mitkä ne oli... Lähinnä kyllä tuntui, että siellä metsässä tehdään vaan hakua ja etsitään riistaa eikä jäljestys ollut tänään se Taran juttu. Melkein heti alussa Tara sai nenäänsä tuoreet hirven jäljet ja tyttöä vietiin.. Sitten oli edessä ensimmäinen kulma, jossa katkos. Tara lähti rengastamaan liian laajaa lenkkiä, liian kaukana jäljen jatkosta. Kävi jo välillä ihan lähellä veretyksen alkua, mutta ei saanut silti jäljestä kiinni. Siitä tuli toinen hukka. Katkon selvittämisyritys oli hyvin samantapainen kuin viime kokeessa, joten toivottavasti tämä osio paranee, ennen tämä ei ole ollut vaikeaa. Jonkun aikaa mentiin ihan hyvin, sitten Tara ajoi jäljen sivusta teeriparven ylös ja sehän pisti tietysti pään sekaisin ja pyörittiin etsimässä niitä lintuja. Onneksi Tara kuitenkin aikansa pyörittyään palasi jäljelle takaisin, eikä tästä hukkaa tullut. Päästiin lähes sorkalle asti, kun mentiin muutama metri sorkan sivusta aina kolmanteen hukkaan asti. Tara ei noteerannut sorkkaa mitenkään vaikka niin läheltä mentiin, liekö tullut joku kiinnostavampi haju taas eteen.

Kyllä oli melkoista pyöritystä Taralta ja tuntui, että se koko ajan etsi metsästä jotain muuta kuin jälkeä ja pysähteli välillä kuuntelemaan ja ihmettelemään. Jäljestys ei edennyt kovin vauhdikkaasti. Tara varmaan toimisi käytännön jäljellä hyvin, kun se ottaa nuo hirven jäljet niin hanakasti. No, Taralla oli varmasti hauskaa metsässä; sai nuuskutella hirven jälkiä, ajaa lintuja ylös ja välillä sitä vertakin haisteltiin. Itsellä ei ollut ihan niin kivaa pyöriä korkeissa pusikoissa ja kivikoissa. Jospa tuolle neidille tulisi sitä jälkivarmuutta lisää sitten veteraani-iässä... Toivossa on hyvä elää. 

Kohta pääseekin koirat sitten etsimään niitä metsäkanalintuja ihan tosissaan. Sorsastamassa käytiin viime viikolla, mutta valitettavasti ei saatu ammuttua mitään, lintuja oli niin vähän. Taran pentu Nita oli meillä viikolla hoidossa pari päivää. Kivasti meni yhteiselo ja Nita on varsin touhukas pakkaus. Alla muutama kuva Nitasta.


nita_lelu.jpg nita_pallo.jpg

nita_pallo4.jpg nita_vsy2.jpg

 

23.8. Meillä oli tänään Jätkän kanssa ensimmäinen avoimen luokan tokokoe. Koesuoritus oli melkoisen vetämätön eikä Jätkän vire ollut paras mahdollinen. Liikkeiden tekeminen ei ollut kovin vauhdikasta eikä iloista. Tulos kuitenkin saatiin, AVO3 104 pisteellä. Paikalla makuu meni muuten hyvin, mutta Jätkä oli alussa haistellut kovasti maata. Seuraaminen alkoi laiskasti, mutta parani huomattavasti alun jälkeen, se menikin sitten tosi hyvin. Maahanmenossa annoin toisen käskyn ja se oli muutenkin tosi hidas. Luoksetulossa jouduin antamaan heti alussa toisen tänne-käskyn ja se meni läpijuoksuksi. Seisominen meni hyvin, seuraaminen olisi voinut olla parempaa. Noudossa Jätkän olisi pitänyt tulla lähemmäksi minua kapulan luovutuksen aikana, mutta tämä on selvästi Jätkän lempiliike. Kauko-ohjauksessa Jätkä ei hievahtanutkaan maasta. Hyppy meni muuten hyvin, mutta kolautti esteeseen aika kovaa takaisin hypätessään.

Tuli siis pari harmillista nollaa, mutta muut liikkeet sujuivat ihan hyvin. Tästä on hyvä jatkaa. Ennen hyppyä Jätkä kyttäsi kehän laidalla ollutta noutokapulaamme ja nappasi sen heti hyppy-liikkeen jälkeen suuhunsa kannellen sitä ylpeänä autolle asti, siinä vaiheessa sitä intoa löytyi.  

 

21.8. Elämä kolauttaa välillä turhan kovaa ja niin kävi toissailtana. Pentueen  Armas-poika karkasi kotipihastaan ja jäi tukkirekan alle. Armas kuoli välittömästi. Uutinen lamaannutti täysin ja mieli on todella surullinen. Miksi näin piti käydä niin nuorelle koiralle, jolla elämä oli vasta edessä. Voimia ja jaksamista Armaksen perheelle surun keskellä! Pentu oli todella rakas. Hienoa, että Armas sai elää hyvän elämän, voi kun se olisi kestänyt vielä paljon paljon pidempään.

Nuku rauhassa pikkuinen, sinua ikävöidään kovasti!     

 

18.8. Viikonloppuna pääsimme Taran kanssa mejäkokeisiin Liperin Kaatamoon. Koepäivänä ilma oli koirien kannalta hyvä, yön aikana oli satanut ja ilma oli suht viileä. Tara pääsi toiselle voittajaluokan jäljelle joten kovin kauaa ei tarvinnut odotella omaa suoritusta. Jäljestys ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, työskentely oli alussa melko hidasta ja ensimmäisellä kulmalla, jossa oli katko, tuli hukka. Katkolta jälki jatkui oikealle, mutta Tara lähti rengastamaan vain vasenta puolta. Jäljen haku ei ollut riittävän tehokasta ja laajaa, joten aika meni umpeen ja jäljestys aloitettiin uudelleen toisen osuuden alusta. Alun vaikeuksien jälkeen jäljestys parani ja muuttui vauhdikkaammaksi ja määrätietoisemmaksi. Tulos oli lopulta VOI2 37 pisteellä.

Pariin kokeeseen ollaan vielä ilmoittauduttu, saa nähdä päästäänkö sitten vielä tänä vuonna mejäilemään. Harjoittelumotivaatio kasvoi ainakin, mejän treenaaminen on jäänyt tänä kesänä ihan minimiin, joten nyt olisi korkea aika vähän treenata noita makauksia ja katkoja.

Jätkän kanssa on treenailtu tokon avointa luokkaa. Kohta onkin ensimmäinen avoimen luokan startti edessä. Keskiviikkona olimme möllitokossa, josta tuli AVO2 149 pisteellä. Parannettavaa jäi useassa liikkeessä, mutta hirveästi ei enää kerkeä tehdä ennen koetta. Avoimin mielin ja ilman paineita ja odotuksia siis kohti avointa luokkaa :)

 

10.8 Vita ja Jenni kävivät tänään Lahdessa pentunäyttelyssä. Vita aloittikin näyttelyuransa komeasti ollen ROP-pentu kunniapalkinnon kera. Tämän lisäksi tuli vielä ryhmäkehästä RYP4-sijoitus :) Hienoa Jenni ja Vita! Tuomarina toimi Kristiina Niemelä: "Erittäin lupaava. Kaunisilmeinen pää. Leikkaava purenta. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä rintakehä. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä häntä ja hännänkiinnitys. Liikkuu hyvin. Ystävällinen luonne." Vitan kuvat on ottanut Jenni Heikkilä.


kp_rop-pentu_ryp4.jpg      -kehss.jpg-.jpg

 

3.8. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna meillä oli ohjelmassa Sawo show, jonne olin ilmoittanut Taran perjantaiksi ja lauantaiksi. Molempina päivinä oli kehässä 3 fieldiä. Näyttelyt menivät hyvin, Taralle tuli molempina päivinä rop ja cacib :) Sunnuntaina olisimme vielä päässeet jälkikokeeseen, mutta Tara aloitti juoksut reilu viikko sitten, joten koe täytyi jättää väliin. Juoksut olivat kyllä odotettavissakin ja sinällään alkoivat ihan hyvään aikaan, kun kerkeävät mennä ohi ennen metsästyskauden alkua. 

kuopio.jpg

 

15.7. Ensimmäinen lomaviikko on mennyt reissatessa koirien kanssa. Alkuviikosta kävimme Kotkassa Raijan, Teron ja Patun luona. Kotiintulomatkalla kävin katsomassa Vitaa, joka asuu kesän ajan Lappeenrannassa. Loppuviikosta sitten suuntasimme Hannelen ja Puntin kanssa Lumijoelle Oulun kupeeseen. Kävimme menomatkalla Iisalmessa katsomassa Karpoa ja Oulussa kävimme katsomassa Araa. Ara oli myäs Oulun näyttelyssä turistina tutustumassa ilmapiiriin. Oli tosi kiva nähdä pentuja, pojilla oli hyvin samanlaiset päät ja ilmeet kuin Taralla. Narttupentuihin verrattuna on pojille tullut jo selvästi urosmaista jämäkkyyttä päähän ja kroppaan. Pennut ovat kyllä keskenään hyvin samannäköisiä ja tasaisia, mitä olen päässyt näkemään. Mukava nähdä kuinka pennut ovat kasvaneet :)

Lauantaina ja sunnuntaina oli ohjelmassa Oulun näyttelyt. Molempina päivinä oli 6 fieldiä kehässä. Lauantaina Tara oli PN1 saaden cacibin ja vsp:n. Sunnuntai ei mennyt yhtä hyvin, tuomarin mielestä Tara oli kyllä oikein "charmerande dame", mutta sanomista tuli etenkin turkista; liian lyhyt ja huonokuntoinen. Tulokseksi tuli H. Kivaa oli käydä reissaamassa ja on aina mukavaa nähdä Taran pentuja :)

tara_ja_vita.jpg  karpo_piha.jpg

 

27.6. Kesän alku on mennyt taas vauhdilla. Koirien kanssa on treenailtu jonkin verran tokoa ja käyty uimareissuilla ahkerasti. Jätkän kanssa on aloitettu nyt harjoittelemaan tokon avoimen luokan liikkeitä, lähinnä luoksetulon pysäytystä, kaukokäskyjä, estehyppyä ja paikalla makuuta. Noudon kanssa harjoitellaan lähinnä malttia, ettei sinne kapulan perään sännätä ennen käskyä. Tätä on opeteltu jo daminkin kanssa aiemmissa noutoharjoituksissa. Kaukokäskyjä ja paikalla makuuta on harjoiteltu aiemminkin, mutta luoksetulon pysäytys ja hyppy ovat nyt ihan uusia juttuja. Tällä hetkellä hypyssä on eniten harjoiteltavaa ja sitä tehdäänkin nyt pienemmissä osissa. Jätkän kanssa on kyllä mukava treenata näitä uusia juttuja ja mielellään se on liikkeitä tehnyt. Nyt kun ei ilmatkaan ole vielä olleet kovin helteisiä.

Eilen käytiin metsälenkillä ja rannalla Nitan (H. Akasha) kanssa. Vauhtia riitti metsässä ja nenä kävi pikkuneidillä ahkeraan. Vedettiin Nitalle linnun laahausjälkeä ja suoraviivaisesti Nita jäljesti kaadolle. Nenänkäyttö on selvästi mieluisaa puuhaa :) 

 

15.6. Takana on mukava viikonloppu, joka vietettiin fieldien kesäpäivillä Ruovedellä. Lauantaiaamuna ajeltiin Jätkän ja Taran kanssa Suolahdelle, josta jatkettiin matkaa Jennin, Mikon ja Vitan kanssa Ruovedelle. Lauantaina ohjelmassa oli jälkien tekoa, uimista ja damien noutoa. Illalla koirille järjestettiin syömiskilpailu, lautasella oli erilaisia "herkkuja", mm. tilliä ja salaattia :) Taralle ja Vitalle maistuivat vain osa herkuista, Jätkä sen sijaan söi lähes kaiken lukuunottamatta vihanneksia :p 

Sunnuntaina ajettiin sitten jälkiä muutamalla koiralla. Jätkä pääsi jäljestämään ensimmäiselle jäljelle, näyttämään vähän mallia jäljestyksen kulusta. Jätkää sai jarruttaa taas ihan kunnolla, mutta kyllähän nuo ihmiset perässä kestivät. Tara protestoi kovaan ääneen kun joutui tyytymään vain katselemaan muiden suorituksia :) Vita sai puolestaan mennä linnun laahausjäljen ja kivasti meni, lintu löytyi ja oli Vitasta oikein ihana, linnusta tippunut veri tuntui tyttöä myös kiinnostavan :) 

Koirilla tuntui olevan tosi hauskaa, Jätkällä riitti puhtia vielä kun muut jo väsähtivät, eihän sitä nyt voi nukkumaan ruveta kun on niin paljon ihmisiä, koiria ja puuhaa ympärillä :) Vita oli tosi sosiaalinen tyttö, alusta alkaen suhtautui reippaasti vieraisiin koiriin sekä ihmisiin ja touhusi mukana siinä missä isommatkin koirat. Tara huolehti selvästi pennustaan, aina jos Vitan ja toisen koiran leikki näytti menevän liian rajuksi, Tara oli välissä tilannetta rauhoittelemassa ja muutenkin seuraili Vitan touhuja.  

Kiitokset matkaseurasta Jennille, Mikolle ja Vitalle :)!

fieldipivt.jpg  fieldipivt_2.jpgfieldipivt_3.jpg  fieldipivt_4.jpg

 

1.6. Eilen saimme mieluisan vieraan, kun Vantaalla asuva Elmo (H. Amandil) tuli meille hoitoon muutamaksi tunniksi. Kovasti on poika kasvanut sitten viime näkemän. Taran kanssa leikkivät ulkona pitkään ja välillä Elmo kävi Jätkääkin vetäisemässä korvasta ja houkuttelemassa leikkimään :) Valloittava pikkukaveri :) Oli tosi mukavaa nähdä!

 

 tara_ja_elmo_leikkii.jpgelmo_1.jpg

 

25.5. Viikonlopun ohjelmaan kuuluivat taas, yllätys yllätys, mejäkokeet Taran kanssa. Toukokuun lähes jokainen viikonloppu onkin mennyt metsäpainotteisesti. Turhaan ei vietetty viikonloppua Pieksämäellä, Tara sai toisen VOI1-tuloksensa, 45 pisteellä. Koe oli lähes samanlainen suoritus kuin viimekin viikonloppuna, vauhtia vaan oli vähempi, mikä oli ihan hyvä juttu lämpimässä kelissä. Makauksista saisi olla kiinnostuneempi, muuten työskentely hyvin jälkitarkkaa. Nyt katsellaan ja odotellaan mihin kokeisiin mahdutaan seuraavaksi ja päästäisiin yrittämään sitä kolmatta, jälkivalion arvoon vaadittavaa ykköstulosta. Lähellä se nyt on, mutta vielä niin kaukana ;) 

Viikonloppuna meillä oli matka- ja koeseurana Hannele ja Puntti-tolleri. Onnea vielä Hannele ja Puntti hienosta mejäuran avauksesta ja kiitos seurasta! 

 

19.5. Loppuviikko meni koepainotteisesti myös, tällä kertaa Taran kanssa. Lauantaina käytiin kokeilemassa tokoa Pieksämäellä, mutta se ei kyllä neitosta kinnostanut pätkääkään. Koe meni ihan vaan maan haisteluksi ja ihmettelyksi, ei mitään mielenkiintoa ollut suorittaa liikkeitä, joten keskeytettiin koe. Sirpa ja Demi matkasivat menomatkan kyydissämme, kiitos seurasta!

Tokosta sitten ajeltiin jälkien tekoon ja sunnuntaina meillä oli mejäkoe Vehmersalmella. Taran nenänkäytössä ei moitteita ollut, tuloksena VOI1 45 pistettä! Tara jäljesti hyvin määrätietoisesti ja vauhdilla, hienosti meni. Jos viime kokeessa oli helteinen sää, niin nyt oli melko päinvastaista, lunta ja räntää satoi koeaamuna monta tuntia ja ilma oli todella kylmä. Vaatteet kastuivat metsässä todella tehokkaasti :) Mutta mukavaa oli säästä huolimatta niin koiralla kuin ohjaajallakin :)  

 

16.5. Meidän alkuviikko oli hyvin tokopainotteinen. Tiistaina kävimme Pohjois-Karjalan noutajakoirayhdistyksen järjestämässä möllitokossa molempien koirien kanssa. Jätkälle möllistä ALO1 189 pistettä ja luokkavoitto, Taralle ALO2 154 pistettä ja alokasluokan kuudes. 

Eilen oli sitten vuorossa virallinen koe Jätkän kanssa täällä Joensuussa. Viimeaikainen kakkostulosten putki sai lopun. Tulihan sieltä se toivottu tulos, Jätkälle ALO1 161 pistettä ja TK1-koulutustunnus! Jätkä sijoittui myös luokkansa kolmanneksi. Häiriötä oli kokeessa ihan kivasti. Paikalla olossa Jätkän molemmilta puolilta lähtivät koirat kesken suorituksen, mutta onneksi Jätkä pysyi hyvin paikallaan. Kentän laidalla oli myös pallonpelaajia ja variksia lenteli.

Mieli on kyllä hyvin iloinen ja helpottunut, eihän Jätkä ole tokokoirana siitä helpoimmasta päästä :) Nyt on yksi etappi Jätkän tokouralla saavutettu, seuraavaksi katsellaan kohti avointa luokkaa. Tämän vuoden loppupuolella olisi suunnitelmissa startata siellä. Harjoituksiin tulee taas uutta mielenkiintoa ja haasteita. 

 Kuvat Kirsi Kirjavainenjtk_hyppy.jpg
jtk_ja_tokopokaali.jpg

 

5.5. Olimme eilen Taran kanssa Rautalammilla kesän ensimmäisissä mejäkokeissa. Koe meni ihan mukavasti, tuloksena VOI2 39 pisteellä. Hukka tuli ensimmäisellä osuudella, muut osuudet menivätkin sitten jälkitarkasti. Katkokulma oli vanhan ampumaradan vieressä, maa täynnä hylsyjä, joten se oli aika haastava paikka. Hyvin Tara sen kuitenkin selvitti. Ilma oli todella hiostava, eipä olisi uskonut että on vasta toukokuun alku menossa. Koepaikalla oli hyvät uintimahdollisuudet koirille, joten veteen pääsi viilentymään ennen ja jälkeen koesuorituksen. Kokeessa oli suuri fieldiosanotto, peräti neljä samanrotuista. Aika menikin mukavasti kuulumisia vaihdellessa.

Sijoitusnarttumme Vita tuli kyytiin Rautalammin koepaikalta. Vita on meillä nyt hoidossa  loppuviikkoon asti. Automatka sujui hyvin eikä Vita ihmetellyt yhtään tänne tullessaan. Paikka oli varmasti vielä tuoreessa muistissa. Tara ja Vita ovat leikkineet kovasti sisällä ja ulkona. Touhukas tyttö :)

 

28.4. Pentuset ovat lähteneet uusiin koteihinsa. Meillä ruvetaan palailemaan normaaliin rytmiin ja hiljaiselta on tuntunut, kun kerkesi tottumaan pentujen ääniin ja touhuiluun. Tara on suhtautunut pentujen lähtöön ihan hyvin, viimeisen pennun lähdön jälkeen oli hieman levoton vähän aikaa. Eilen meillä kävi kylässä Taran Nita-tytär. Tara oli aivan innoissaan kun näki pennun ja kovasti leikkivät keskenään. 

Viikonloppuna tuli aloitettua mejäkausi, tosin ilman koiraa. Kävin Pohjois-Karjalan noutajakoirayhdistyksen järjestämän mejän koetoimitsijakurssin. Lauantaina oltiin opiskelemassa teoriaa ja sunnuntai meni maastossa. Vaikka laji on jo melkoisen tutuksi tullut, niin taas oppi uusia, hyödyllisiä asioita viikonlopun aikana. 

 

tara_ja_nita.jpg    nita_syliss.jpg

 

17.4. Niin se aika meni äkkiä ja pennut täyttivät eilen 7 viikkoa. Vastahan Tara astutettiin ja nyt ollaan jo tässä vaiheessa, että pennut lähtevät pian uusiin koteihinsa. Kovin on haikea mieli luopua pennuista, niin paljon niihin on jo kerennyt kiintymään. Ensimmäiset pennut lähtevät tämän viikon lopussa ja seuraavat sitten ensi viikon aikana. 

Viime viikkojen ohjelmaan on kuulunut mm. ulkoilua ja teeren siipiin tutustumista. Kovasti riistasiipi kiinnosti kaikkia pentuja, pikku metsästyskoiran alkuja :) Viime viikonloppuna pennut saivat kolmannen matolääkkeensä. Eilen eläinlääkäri kävi siruttamassa ja tarkastamassa pennut. Pennut mennä painelevat jo hurjaa vauhtia ja leikkivät kovasti sekä ihmisten että sisarusten kanssa. 

Tämä on ollut todella hienoa ja ikimuistoista aikaa. Tara on ollut ihana äiti pennuilleen ja pentujen kehitystä ja touhuamista on ollut mukavaa seurata. Paljon on tullut uusia kokemuksia ja hirveästi iloa nämä pienet luppakorvat ovat tuoneet. Kiitokset kaikille, jotka olette meitä onnitelleet ja eläneet mukana tässä pentuprojektissa!

Kun pennut lähtevät omien ihmistensä luo, meillä alkaa paluu arkeen. Touhua ja ohjelmaa varmasti riittää taas kun kesää kohti mennään, treenejä ja kokeita on molemmille koirille suunnitelmissa. Tarankin kanssa on käyty jo jonkin aikaa pitkillä metsälenkeillä, joten mamman kunto alkaa olla jo aika hyvällä mallilla. Ja jäähän meille sitten pikkuinen tyttönen sijoituskotiin kasvamaan :)  

 

31.3. Kohta on viisi viikkoa tullut täyteen pentujen syntymästä. Huimaa vauhtia pennut kasvavat ja kehittyvät. Pennut liikkuvat ja touhuavat jo ympäri kotiamme ja vauhti on melkoista. Kovasti leikitään ja tutustutaan leluihin. Naskalihampaat ovat puhjenneet ja paljon jo kaikkea pureskellaan. Viikonloppuna pennut saivat toisen matokuurinsa. Kiinteää ruokaa syödään nyt neljästi päivässä ja hyvin tuntuu maistuvan. Taran imetyskerrat ovat vähentyneet muutamaan kertaan päivässä. Yllättävän nopeasti pennut jo painelevat emänsä perässä. Pennut ovat käyneet muutamaan otteeseen myös tarkastamassa Jätkän nisätilanteen, laihoin tuloksin :) 

 

Jätkän kanssa käytiin eilen tokoilemassa Lapinlahdella, matkaseurana tuttuun tapaan Sirpa ja Demi. Tuloksena jälleen kerran ALO2, pisteitä kertyi 157. Ykkönen oli niin lähellä, mutta niin kaukana... Hyppy koitui jälleen ongelmaksi. Jätkä oli jo menossa täyttä vauhtia kohti estettä, mutta päätti viime hetkellä tehdä u-käännöksen kehän laidalla olevalle noutokapulalaatikolle. Sellainen tempaus tällä kertaa herralta, yleisöllä oli varmasti hauskaa :p Nyt junnataan kyllä tokossa ihan paikallaan, jotain uutta täytyy keksiä kevään aikana treeneihin, että saa suoritusvarmuutta ja keskittymiskykyä noihin liikkeisiin.

 

th_johanna_jatka.jpgth_jatka_hyppaa.jpg th_jatka7.jpg    

                                                                            Kuvat Sirpa Surakka

 

16.3. Pennut ovat nyt 2,5-viikkoisia. Alkuviikosta aukesivat kaikilta silmät ja sitä myötä vauhtikin on lisääntynyt pentulaatikossa. Kävelyä harjoitellaan jo kovasti ja pientä painia ja leikkiä on jo pennuilla ollut keskenään. Pentulaatikko alkaa käydä pieneksi, kovasti sieltä oltaisiin pois tulossa ja kurkistellaan laatikon laidalta muuta maailmaa. Tänä viikonloppuna pennut saivat ensimmäisen matokuurinsa ja ensi viikolla ruvetaan aloittelemaan kiinteän ruuan syömistä.

Tara malttaa jo viettää aikaansa välillä muuallakin kuin pentulaatikon äärellä ja lenkkejäkin ollaan pikku hiljaa pidennetty. Jätkä on päässyt nuuhkaisemaan ja katsomaan lähempää muutamaa pentua, hyvin varovaisesti se on niihin suhtautunut. Tara sallii jo paljon paremmin Jätkän tutustumisyritykset pentuihin, aiemmin ei ollut mitään asiaa tulla pentujen lähelle. 

 

5.3. Pentuset ovat ehtineet jo viikon ikään. Aika on mennyt todella äkkiä. On ollut ihanaa seurata pentujen touhuja ja Taraa hoivaamassa jälkikasvuaan. Hyvin on Tara pitänyt pennuista huolta eikä malta käydä kuin pikaisesti ulkona. Nisillä käydään välillä kovaakin taistelua ja täytyy vähän katsoa, etteivät isoimmat pennut ihan jyrää pienempiään vaan että maitoa riittäisi tasaisesti. Pennut ovat virkeitä ja kummasti jo mennä mönkivät vauhdilla eteenpäin. Voi vaan kuvitella mikä tohina käy kun silmät avautuvat ja lauma saa jalat alleen :) 

Jätkä pääsee katsomaan pentuja lähempää sitten kun ne ovat vähän vanhempia. Joitakin kertoja se on käynyt ovella kurkkaamassa pentuja ja ihmetellyt niiden ääniä, mutta kiltisti pysynyt kuitenkin eri huoneessa.  

 

28.2 Kauaa ei tarvinnut jännittää pentujen syntymää tällä viikolla, kun Taran ja Lennin pienokaiset päättivät putkahtaa maailmaan eilen. Tiistai-iltana Taralla laski lämmöt ja se alkoi petailemaan ja läähättämään levottomasti. Keskiviikkona sitten puolen päivän jälkeen alkoi synnytys. Ensimmäinen pentu tuli kuolleena, se oli selvästi kehittymätön ja jäänyt keskeneräiseksi joten sen eteen ei olisi ollut enää mitään tehtävissä. Siitä noin tunnin kuluttua syntyi kolme pentua peräjälkeen. Reilun tunnin tauon jälkeen Tara jatkoi urakkaa ja synnytti loput neljä pentua. Synnytys sujui hyvin ja rauhallisesti. Pennut olivat virkeitä ja pyrkivät imemään heti synnyttyään. Pennuista neljä on uroksia ja kolme narttuja. Kaksi uroksista on maksanruskeita ja kaksi liver roaneja. Nartuista kaksi on maksanruskeita ja yksi liver roan. 

Pentujen ensimmäinen yö sujui hyvin ja virkeitä ja ahneita kavereita ovat. Taistelu nisistä on kovaa. Tara on tietysti urakastaan vielä väsynyt, mutta voi muuten hyvin ja hoivaa pentujaan. Ulkona se ei malta käydä kuin pikaisesti, sitten tulee jo kiire lasten luo. Ruoka Taralle maistuu todella hyvin ja ravintoa ja juomista Tara tuleekin nyt kovasti tarvitsemaan.

Aivan ihania pennut ovat ja aikaa tuleekin varmasti vietettyä paljon pentulaatikon äärellä. Suurkiitos Minnalle, kun olit apuna ja tukena synnytyksessä!

Pennuista on kuvia pentue-sivulla.

 

25.2. Nyt se todellinen jännääminen sitten alkaa tällä viikolla. Tara on edelleen jaksellut hyvin. Lämpöjä on seurattu nyt viime viikon maanantaista lähtien ja pentujen liikkeet ovat tuntuneet reilun viikon ajan. Tänään lenkillä Jätkä päätti vaihteeksi heittäytyä ajokoiraksi. Kyllä tuli Tarankin punttiin vipinää kun se tajusi Jätkän ajavan jänistä. Kerkesin kuitenkin ottaa Taran hihnaan kun huomasin jäniksen ja Jätkän. Tuskinpa Tara olisi kuitenkaan kauaksi jaksanut pinkoa mahansa kanssa, mutta parempi ottaa nyt ihan rauhallisesti vaan. 

Viime lauantaina kävin Pohjois-Karjalan kennelpiirin järjestämän koetoimitsija 1 - kurssin. Tarkoitus olisi suuntautua ainakin mejän puolelle.

 

17.2. Eilen pidettiin Turussa Fieldspanielit ry:n vuosikokous. Valitettavasti en itse päässyt kokoukseen paikalle. Fieldspanielit ry palkitsee kokouksessaan vuosittain parhaiten menestyneet näyttely-, mejä-, toko-, ja agilityfieldit. Jätkä on valittu vuoden 2007 tokofieldiksi ja Tara sijoittui toiseksi. Tara sijoittui myös vuoden 2007 toiseksi parhaaksi mejäfieldiksi. Taran veli Wikke on vuoden 2007 agilityfieldi. Onnea Minna ja Wikke ja myös muut menestyneet! On kiva ja kannustava asia, että yhdistys palkitsee eri koemuodoissa menestyneitä koiria, etenkin toko ja agility ovat vielä niin harvinaisia lajeja fieldien keskuudessa. Meilläkään ei tokopuolella ollut kilpailua yhtään. Toivottavasti tänä vuonna muitakin innokkaita saadaan kisaamaan tokoon ja myös agilityyn!

jppis_ja_tara.jpg

 

12.2.2008 Tara jatkaa masun kasvatteluaan ja aika iso se alkaa jo ollakin. H-hetkeen on aikaa enää pari viikkoa. Tara on ollut hyvin pirteä ja ruoka sille on maistunut hyvin koko ajan. Kun menee keittiön puolelle niin Tara tulee varmasti perässä. Lenkkejä on pikku hiljaa lyhennetty ja olemme lenkkeilleet pääasiassa niin, että koirat ovat irti ja Tara saa liikkua omaan tahtiinsa. Meno on selvästi rauhoittunut. Jätkä on kyllä pitänyt vauhtia Tarankin puolesta. Tällä viikolla laitamme Taralle pentulaatikon valmiiksi ja alamme muutenkin valmistautua synnytykseen.  

 tara_istuu.jpg


mom.jpg

 

29.1.2008 Tara käytiin astuttamassa kuukausi sitten Keravalla, sulhasena Lenni (KANS&FIN&EST&RUS<&LV&BALT MVA ESTV-07 Goloworez Lonely Rider). Nyt on viime viikot jännitetty miten kävi. Sellaisia merkkejä oli, että Tara on kantava ja tänään ultrassa asia varmistui. Pikkuisia fieldejä näkyi olevan tulossa :) Synnytys on edessä noin kuukauden päästä. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin. Taralla alkaa jo maha hieman pyöristyä ja ruokahalu on valtava. Lenkillä ollaan vielä menty melko normaaliin tapaan mutta pian varmaan vauhti hidastuu. Yhdistelmästä on lisää tietoa Pentue-sivulla. 

 

21.1.2008 Eilen kävimme Jätkän kanssa tokoilemassa Kuopiossa. Tulos oli muutaman edellisen kokeen tapaan ALO2, mutta vaikka tulos ihan hyvä onkin, ei siihen sattuneista syistä voi tyytyväinen olla. Koe meni mukavasti hyppyyn saakka. Siinä sitten kävi niin, että kun olin Jätkää ottamassa sivulle liikkeen suorittamista varten, se hyppäsi ennen sitä omatoimisesti esteen. Otin Jätkän tuon hypyn jälkeen sivulle ja saatiin varsinainen liike alkamaan. Jätkä hyppäsi hyvin ja minä tietysti olin aivan siinä uskossa, että nyt tulee kyllä hyvät pisteet tästä liikkeestä ja kokeesta ylipäänsä. Vaan meillepä annettiin nolla, koska Jätkä oli tehnyt aiemmin sen omatoimisen hypyn.

Minun oli vähän vaikea sulattaa tätä, koska liikettä ei oltu vielä edes aloitettu liikkeenohjaajan toimesta, vaan Jätkä teki omatoimisen hyppynsä liikkeiden välillä, ennenkuin hypyn arvostelu oli edes alkanut. Tästä meitä sitten sakotettiin ankarimman kautta, valitettavasti. Harmittaa, kun koira teki niin hienon hypyn varsinaisessa liikkeessä ja sitten liikkeen pisteet nollataan tuollaisen asian takia. Kokonaisarvostelua kuunnellessa tuntui, että koiran olisi pitänyt käyttäytyä paljon rauhallisemmin ja hillitymmin, mutta minkäs teet kun Jätkä on tuollainen vilkas touhottaja. Paljon mukavampi siellä kehässä on kuitenkin iloisen koiran kanssa olla.

Kyllähän tuota hyppyasiaa moni muukin ihmetteli ja liikkeenohjaaja tuli vielä kokeen jälkeen juttelemaan asiasta ja kannustamaan jatkoa ajatellen. Jätkä on kuulema hienosti koulutettu spanieli :)  Koe järjestettiin näyttelyn yhteydessä, joten häiriötä oli paljon, mm. muiden, näyttelyssä olleiden koirien läheisyys ja haukkuminen sekä liikenne. Minä jo kerkesin etukäteen miettiä, että kuinkahan moni juoksuinen narttu kerkeää siellä tokokehässä käydä harjoittelemassa näyttelyseisomista... Mutta hyvin Jätkä kyllä toimi häiriöiden keskellä vaikka välillä pää kääntyilikin.

Talven aikana on vielä muutamia kokeita tässä lähellä joihin voisi osallistua. Pikkuhiljaa alamme harjoitella enemmän myös avoimen luokan liikkeitä. Pysyy sitten mielenkiintokin paremmin yllä. Kiitos taas Sirpalle ja Demille koeseurasta! Harjoitukset jatkuu...:)             

 

5.1.2008 Tänään ajelimme Jätkän kanssa tokokokeeseen Pieksämäelle.  Matkaseuraksi saimme Sirpan ja belgianpaimenkoira Demin. Olosuhteet olivat aika kylmät, pakkasta oli reilusti. Koe meni muuten ihan hyvin, mutta viimeinen liike, hyppy, meni nollille. Tulokseksi tuli ALO2. Kolmatta, koulutustunnukseen vaadittavaa ykköstä, lähdemme kokeilemaan taas lähiaikoina. Kiitokset seurasta Sirpalle ja Demille, otetaan pian uusiksi :)!

 

1.1. 2008  Uuden vuoden kunniaksi Jätkä ja Tara saivat omat kotisivut. Sivut ovat yhä hieman keskeneräiset, joten muutoksia tulee vielä pikkuhiljaa. Tervetuloa tutustumaan fieldeihimme!